Naantalin Satama kehittää merikuljetusten turvallisuutta ja tehokkuutta uudella älyväylällä

Naantalin Satama Oy on mukana EU:n tukemassa projektissa kehittämässä uutta älykästä väylää innovatiivisilla merimerkeillä, uuden standardin mukaisella 3D-kartoituksella ja alusliikenteen päästömittausten automatisoinnilla. Projektissa on edetty pilotoimaan uutta teknologiaa Naantalissa neljän älypoijun ja lähestymisväylälle sijoitettavan erityisen päästömittauspoijun osalta. Mittaukset uutta karttateknologiaa varten ovat meneillään sekä merenpohjan, että laiturirakenteiden osalta. Pilotoitavan väyläteknologian teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Arctia-konserniin kuuluva Meritaito Oy.

Merikuljetukset digitalisaation murroksessa

Merikuljetukset on teollisuudenalana merkittävässä murroksessa digitalisaation myötä kaikilla sektoreillaan. Satamayhtiöiden rooli on kasvanut perinteisen sataman infrastruktuurin tarjoajasta myös digitaalisten palveluiden puolelle. Samalla turvallisuuden ja ympäristötietoisuuden merkitys korostuu kaikessa tekemisessä entistäkin enemmän. ”Tämä projekti on hyvä esimerkki kehitystyöstä, jossa otamme uutta teknologiaa heti käyttöön ja samalla luomme alustaa tuleville ratkaisuille,” sanoo satamajohtaja Yrjö Vainiala, Naantalin Satama Oy.

Älykkäät poijut kaukohallinnalla ja mittausteknologialla

Uudet digitaaliset poijut on liitetty verkkoyhteydellä hallintajärjestelmään. Poijujen valotehoa voidaan säätää ja niiden tilaa, kuten poijun sijaintia ja akun varausta, seurataan järjestelmän avulla. Satama-alueella järjestelmään liitetään merivirran suuntaa ja nopeutta sekä merenpinnan tasoa mittaava laitteisto alusten turvallista operointia tukemaan. Projektissa pilotoidaan myös uusia ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja merenkulun turvalaitteisiin.

Alusliikenteen rikkipäästöjen mittausta pilotoidaan sisääntuloväylälle kapeaan kohtaan asennettavalla mittauspoijulla. Näin sijoitettuna alusliikenne kulkee poijun läheltä, jonka mittaustulokset käsitellään automaattisesti ja hälytysrajan ylittyessä voidaan tilanteeseen reagoida nopeasti.

Naantalin Satama edelläkävijänä – merikartat kolmiulotteisena

Merikartat päivitetään Naantalissa ensimmäisenä satamana Suomessa uuden standardin (S102) mukaisiksi 3D-kartoiksi. Mittaukset tehdään aiempaa tarkemmalla tekniikalla ja karttakuvasta muodostuu kolmiulotteinen sekä merenpohjan, että laiturirakenteiden osalta. Tämä satama-alueelle ja sataman lähestymisväylälle toteutettava uusi kartoitus tukee alusten turvallista operointia ja reittisuunnittelua alueella. Kun alusten yleinen kartta- ja informaatioliittymä (ECDIS) päivittyy lähitulevaisuudessa uuteen versioon, saadaan kolmiulotteinen tieto suoraan myös alusten komentosiltajärjestelmiin.

Naantalin Satama vastaa kartta-aineistonsa ylläpidosta tarkoitukseen tehtävän riskinhallintasuunnitelman mukaisilla tarkistusmittauksilla, jotka tilataan erikoistuneelta toimittajalta (Meritaito Oy). 

”Tämä on osa turvallisen toimintaympäristön kehittämistä ja ylläpitoa, joka on keskeisimpiä tehtäviämme satamanpitäjänä,” sanoo Vainiala. ”Lisäksi uuden standardin kartta-aineiston tarjoamista esimerkiksi merenkulun koulutustarkoituksiin tullaan selvittämään.”

Pilottiprojekti

Intelligent Sea -pilottiprojektin kokonaiskustannus on noin 3,6 miljoonaa euroa, josta EU rahoittaa puolet. Projektiin osallistuvat Meritaito Oy (koordinaattori, väylätekniikka), Naantalin Satama Oy, Stockholms Hamnar Ab, Kine Robotics Oy (päästömittaustekniikka) sekä Wellamo Data Oy (Naantalin Sataman konsultointi) ja sitä tukevat Väylävirasto, Traficom sekä Ruotsin Sjöfartsverket.

Naantalin Satama Oy

Naantalin Satama on yksi Eurooppalaisen TEN-T liikenneverkon ydinsatamista Suomessa HaminaKotkan, Helsingin ja Turun satamien lisäksi. Sillä on erinomainen logistinen sijainti Lounais-Suomen rannikolla Eurooppatien E18 ja ScanMed (Scandinavian-Mediterranean) liikennekäytävän varrella. Satama palvelee erityisesti lähialueen kauppaa ja teollisuutta, mutta elinkeinoelämää myös laajemmin Suomessa. Satama soveltuu hyvin erityyppisten lastien kuten nestemäisten ja kuivien irtolastien (bulk), roro- ja projektilastien sekä pakattujen tavaroiden (break bulk) käsittelyyn. Naantalin Satama kuuluu myös siihen harvalukuisten satamien joukkoon, joita kutsutaan Suomessa huoltovarmuuskriittisiksi satamiksi.

Satamaan johtava syvä meriväylä 15,3 m sekä syvyys 13 m laiturilinjan 15-16-17 edustalla Kantasatamassa mahdollistavat jopa Panamax-luokan irtolastialusten liikennöinnin. Laiturilinjaa on kuluvan vuoden aikana pidennetty. Kesällä 2020 valmistuva 82-metrinen laiturijatke (laituripaikat 15 ja 16) lyhentää alusten odotusaikoja ja parantaa laiturin käyttöastetta luomalla edellytykset turvalliselle ja tehokkaalle lastinkäsittelylle. Laiturilinjan kokonaispituudeksi tulee lähes 460 metriä.

Naantalissa käsitellään kuivia irtolasteja kuten viljaa, haketta, hiiltä, sementtiä, suolaa, rehuja, kierrätysmateriaaleja jne. Nestemäisistä irtolasteista, joita satama-alueella käsitellään, voidaan mainita voiteluöljyt, vinassi ja melassi, raakaöljy sekä erilaiset öljyjalosteet, kuten polttoaineet. Sataman syvä väylä mahdollistaa myös sen, että Aframax-luokan supertankkeritkin, kantokyvyltään 105 000dwt, pääsevät turvallisesti täydessä lastissa Naantalissa sijaitsevan öljyjalostamon laituriin.

Naantali on Suomen johtava Skandinavian rahtiliikenteen satama, sillä normaalioloissa yli puolet Varsinais-Suomen satamien ja Ruotsin välisestä rekka- ja trailerliikenteestä lautoilla kulkee Naantalin sataman kautta. Nykyaikaisten matkustajarahtialusten (ropax) kapasiteetti, vuorokautisten lähtöjen tiheys ja lyhyt merimatka takaavat turvallisen ja tehokkaan yhteyden sekä ammattimaiselle liikenteelle että matkailulle.

Kuriositeettina mainittakoon, että Naantali-Kapellskär -linjalla liikennöivien Finnlines varustamon alusten kapasiteetti (kaistametrit) jo pelkästään riittäisi hoitamaan lähes koko Suomen ja Ruotsin välisen lauttoja ylityksessä hyödyntävän rekka- ja trailerliikenteen viikkotasolla. Naantali-Långnäs-Kapellskär –linja on Suomen huoltovarmuuden tärkein läntinen reitti, jonka kautta hoituvat niin lääkkeet ja elintarvikkeet kuin myös teollisuuden tarvitsemat koneet, laitteet, kriittiset materiaalit, tarvikkeet ja varaosat.

Naantalissa käytössä olevat alukset soveltuvat myös erityisesti pitkän tavaran projekti- ja erikoiskuljetuksille, koska laivoissa on vahvat kansirakenteet sekä avara lastitila, ilman lastitilan keskellä olevaa jakajaa. Niitä ei voida hoitaa esimerkiksi tavallisilla matkustaja-autolautoilla. Alukset soveltuvat erinomaisesti lisäksi vaarallisten aineiden säiliöajoneuvokuljetuksille, koska niissä on sääkannella paljon IMO-lastien segregointiin vaadittavaa tilaa. Näitäkään ei voida hoitaa tavanomaisilla matkustaja-autolautoilla.

Keväällä 2018 valmistunut RoRo-pistolaiturin pidennys 228 metriin mahdollistaa tarvittaessa Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä jopa nykyisten Star-luokkaa kookkaampien 5100 kaistametrin Superstar-luokan ropax-alusten liikennöinnin lähivuosina.

Ropax liikennettä varten satamaan on jo aiemmin rakennettu myös säädettävät ylä- ja alarampit sekä alusjätevesien vastaanottojärjestelmä, joka on liitetty kunnalliseen jätevesiverkostoon. Liikennettä varten on myös kenttäaluetta laajennettu ja tällä hetkellä satamassa uusitaan mm. porttijärjestelmiä, rakennetaan varasto-, check in- ja toimistorakennusta.

RoRo-laituri tullaan todennäköisesti varustelemaan myös alusten automaattisella kiinnittäytymisjärjestelmällä (automooring) ja laitteilla. Uudet laivat tulevat lähivuosina käyttämään satamassa vierailunsa aikana myös maasähköä (Onshore Power Supply, OPS), mikä vähentää melua ja pienentää päästöjä satama-alueella. Tämä tosin vaatii myös sataman sähkönjakeluverkoston osittaisen päivittämisen, muuntajan rakentamisen sekä laiturin kannelle rakennettavan maasähköjärjestelmän ja aluksen välisen liityntäkaapelin.

Lähde: MyNewsDesk

Comments are closed.