Itämeren laivaliikenteen historia

Itämeri ei ole sen erikoisempi laivaliikenteensä suhteen kuin muutkaan vastaavat liikennöintialueet. Aivan samalla tavalla Englannin kanaali ja vaikkapa Välimeri ovat täynnä matkustaja-aluksia, pieniä ja suuria. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron että Suomen ja Saksan väliset autolautat ovat vain meidän silmissämme melkoista kokoluokkaa verrattuna Suomen asukasmäärään, mutta otetaan pikakatsaus siihen, miten tähän tilanteeseen ollaan tultu.

Ja koska nyt et pääse laivalle viihteelle etkä varsinkaan pelaamaan muuallekaan, niin lukemisen ohessa voi aina käydä testaamassa nettikasinon, kuten Mobilebet, tarjoukset ja pelit. Kannattaa vain muistaa, että olet itse vastuussa omasta pelaamisestasi ja sen seurannasta, mutta myös se, että vaikka Suomessa on EU:n ainoana valtiona pelimonopoli on rahapelaaminen netissä sallittua suomalaisilta, ja itseasiassa Itämeren laivoillakin pelit toimittaa ahvenanmaalainen PAF.

Alueen historiaa

Itämerellä on käyty kauppaa jo 700-luvulta lähtien, kun Birkasta lähetettiin turkiksia Etelä-Eurooppaan. Toinen sen aikainen kauppapaikka oli Visby. 1100- ja 1200-luvulla alueelle syntyi Hansaliitto ja Itämeren kauppapaikoiksi tulivat mm. uudet kaupungit kuten Lyypekki, Tukholma, Riika ja Tallinna. Tässä vaiheessa Suomi oli vain ohimentävä alue.

1500-luvulta lähtien Suomikin sai oman tehtävänsä Euroopassa, olihan Suomi metsäinen ja purjelaivat tarvitsivat tervaa, josta tulikin Suomelle melkoinen vientituote ja vastaavasti Suomeen alettiin tuoda rahaa, tupakkaa, posliinia ja kahvia – eli 2020-luvun Itämeren laivaliikenne on yhä matkustajaliikenteessä pitkälti sama: rahapelit, tupakka, luxus-tuotteet ja nautintoaineet.

1500-1800 luvuilla Itämeri oli kohtuullisen sotainen ja kaupankäyntiä haittasi alueen poliittinen epävakaisuus. Samalla kuitenkin alueella aloitettiin suolanvalmistus ja Puolan ja Venäjän suolakaivokset tarvitsivat kuljetuskapasiteettiä Itämerelle. Ennen suolakaivoksia Hansaliiton aikana pohjoisesta rahdattiin suolattua kalaa, puutavaraa, turkiksia ja Baltian maiden viljaa.

YLE-areenassa on kuunneltavissa Itämeren historiaan liittyviä hetkiä niin meriliikenteen riskeistä, sodasta, kaupasta kuin jään vaikutuksesta Itämeren liikenteeseen.

Suomen oma rooli Itämeren kaupassa on ollut varsin pieni, mutta nykyään lähes 90% ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että isot valtamerialuksethan eivät tule Itämerelle vaan solmukohtana on mm. Rotterdamin satama, missä isompien laivojen lastit siirretään Itämerelle mahtuviin aluksiin. Tämän hetken todellisen laivaliikenteen voit katsoa suoraan aluskartta.com sivustolta.

Itämeren laivojen historiaa

Kuka muistaa esimerkiksi sellainen Itämerellä seilanneen aluksen kuin Apollo III. Se oli yksi viimeisistä Itämeren lautoista, joka seilasi höytyvoimalla. Apollo III kulki Tukholmasta Turkuun ja Helsinkiin ja se kastettiin 1962 Tukholmassa alun perin Svea Jarliksi ja oli liikenteessä 24 vuotta, kunnes se romutettiin lopulta (vahvistamaton tieto) Aasiassa 60-vuotiaana vuonna 2019.

Muistatko TV-sarja Varustamon? Siinä ollut risteilijäalus oli Birka Princess, joka oli ahvenanmaalaisen varustamon Birka Linen alus. Birka Princess risteili sekä Turkuun että Helsinkiin ja Itämeren historiansa jälkeen se päätyi Kyproksen kautta Kreikkaan, ajoi karille 2007 Santorinin edustalla ja upposi.

Itämeren historiaan kuuluu myös maailman ensimmäinen kelluva McDonalds ravintola, joka oli Silja Europalla. Tämä Saksassa rakennettu alus tuli 1993 liikenteeseen Tukholman ja Helsingin reitille, mutta 1995 se siirtyi Tukholman ja Turun reitille. Vuonna 2013 alus siirtyi Helsingin ja Tallinnan välille ja 2014 alus siirtyi kelluvaksi hotelliksi Australiaan.

Ehkä tutuin alueella liikennöivistä varustamoista suomalaisille on Viking Line, joka aloitti toimintansa 1959 ja joka työllistää nykyään lähes 3000 ihmistä. Sen kotipaikkana on Maarianhamina ja se liikennöi Ruotsi-Suomi-Viro reiteillä. Viking Liken on pörssiyhtiö ja se aloitti toimintansa vuonna 1924 rakennetulla S/S Viking aluksella.

Alkuaikoina alueella olivat Vikinglinje, Slite ja Ålandsfärjan jotka kilpailivat keskenään 1960-luvulla, kuten myös Silja Line, jonka omisti kolme osakasvarustamia. Viking Line syntyikin näiden kolmen ensin mainitun yhdistyessä 1966 pärjätäkseen kilpailussa Silja Linea vastaan. Tällä hetkellä Viking Linen laivat liikkuvat alueella Ahvenanmaa-Ruotsi-Viro-Latvia-Liettua-Tanska-Suomi ja laivoja Viking Linella on Helsinki-Maarianhamina-Tukholma linjalla Gabriella ja Mariella. Helsinki-Tallinna reitillä Viking XPRS, Turku-Maarianhamina-Tukholma reitillä Amorella sekä Viking Grace ja Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä Rosella. Lisäksi Viking Cinderella on liikenteessä.

Viking Linen ohella toinen isoista Itämeren seilaajista on Silja Line ja Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo, mutta sen omistaa nykyään virolainen AS Talling Grupp. Se on perustettu 1957 ja henkilöstöä sillä on noin 1500 henkeä. Sen tunnuksena on ollut vuodesta 2014 lähtien logon hymyilevä hylje. Silja Linen perustivat Suomen Höytylaiva Oy, ruotsalainen Svea sekä turkulainen Bore-varustamo yhdistyessään 1957, jonka seurauksena myös Viking Line syntyi.

Yhtiö aloitti rahtilaiva S/S Warjolla ja ensimmäiset omat autolautat rakennutettiin 1961 ja 1962 M/S Skandia sekä M/S Nordia, 60-luvulla tulivat myös M/S Fennia sekä M/S Bornia sekä vuonna 1970 vielä M/S Floria. Silja Line myytiin vuonna 2006 Tallinkille oltuaan jo lähellä konkurssia.

Silja Linella ja Tallinkilla on matkustajalaivojen lisäksi myös Tallink-hotellit sekä muita palveluita Tallinnassa. Tallink Cargolla on erikseen pelkkiä rahtialuksia ja rahtiliikenteessä ovat alukset Megastar, Sea Wind, Baltic Princess, Galaxy sekä Regal Star.

Matkustajaliikenteessä normaalioloissa Silja Linella ovat Baltic Queen, Victoria I, Romantika, Isabelle, Silja Europa, Silja Serenade sekä Silja Symphony.