Itämeren tulevaisuus

Itämeri on sisämeri, joka toimiakseen kunnolla vaatii yhteistyötä kaikilta sen rannoilta löytyviltä mailta ja toimijoilta. Suurin vastuu on ihmisille, jotka toimivat rantojen läheisyydessä joko ihan loma-asuntojensa, veneidensä tai yritystensä puitteissa. Pieninkään hyvä teko ei ole haitaksi Itämeren tulevaisuudelle, kaikkien tekojen ei tarvitse olla aina isoja.

Esimerkiksi Metsähallitus kunnostaa merenlahtia mm. Hangon Täktominlahdella ja Merenkurkussa. Metsähallitus myös aktiivisesti etsii uusia tapoja kunnostaa merenlahtia. Metsähallitus parantaa myös kalojen vaellusmahdollisuuksia Itämereen laskevissa joissa kuten Mustionjoessa, Kiskonjoessa sekä Isojoessa.

Itämeri vaatii uudistusta aivan kuten 2020-luvun pikakasinoilla on tapahtunut uudistuksia. Siinä missä Itämerellä liikenne lisääntyy, myös netin rahapelit ovat saaneet lisää pelaajia, pelaajasukupolven vaihtuessa nuorempaan ja käyttäytymisen muuttuvan enemmän digin suuntaan. Myös Itämeren suojelussa on otettu käyttöön myös digialustojen mahdollisuudet.

Digitaalisuudesta on hyvä esimerkki Museoviraston keräämä Itämeren digitaaliset aineistot, kun puhutaan Itämeren alueen kulttuuriperinnöstä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Museoviraston kanssa yhteistyössä ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua sekä Venäjä ja komitea aloitti toimintansa jo 1998 maiden kulttuuriministeriöiden aloitteesta.

Itämeri ja sen puhtaus

Itämeren liikenteen lisääntyminen on luonnollisesti myös lisännyt alueen luonnolle paineita, miten alueen maat ovat huomioineet tämän?

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Myös ylikalastus, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos uhkaavat rakasta mutta sairasta mertamme. WWF ja Itämeren Baltic Sea Action Plan ovat toimineet nyt reilut kymmenen vuotta Itämeren suojeluohjelman parissa ja uusin toimenpideohjelma on tehty jo vuosille 2021-2030.

Itämeren suurin ongelma on sen mataluus. Meren keskisyvyys on vain 55 metriä, mikä tarkoittaa sitä, että alueen vesi vaihtuu hitaasti. Syvinkään kohta ei ole kuin 497 metriä, ja se löytyy Landsortin syvänteestä. Siitä syystä, että Itämeri on matala, on se myös erityisen herkkä ilmastonmuutoksille. Ne, jotka asuvat meren äärellä ovat jo huomanneet Itämeren veden värin muuttuneen tummemmaksi. Sade alueella huuhtoo aiempaa enemmän humusta ja muuta orgaanista ainetta mereen ja siksi meri näyttää entistä ruskeammalta. Rehevöityminen näkyy myös sinilevälauttoina ja niiden lasketaan jopa kaksinkertaistuvan Itämeren alueella vuosisadan loppuun mennessä. Mitä muuta meriveden lämpeneminen saa aikaiseksi? Ainakin sen, että siika, hauki ja made vähenevät ja tilalle tulee enemmän särkikaloja kuten särkeä ja lahnaa.

Maatalouden päästöt

Yksi iso asia Itämeren tulevaisuudelle on rantamaiden maatalous. Maatalouden ravinteet on ylivoimaisesti eniten Itämerta kuormittava hajakuormitus, eritoten kyseessä on fosfori, josta pitäisi saada 2/3 pois. Tässä esimerkkinä on toiminut vuodesta 2011 alkanyt työ Pietarin jätevesilaitoksilla. Pietarin jätevesien puhdistus on tehostettu ja Kingiseppissä sijaitseman lannoitetehtaan fosforipäästöjen leikkaaminen ovat vähentäneet lähes 60 % Suomenlahden fosforikuormituksesta. Näin siis Pietarissa, mutta muuten Venäjän Leningradin ja Kaliningradin alueille on vielä paljon tehtävissä. On myös puhuttu ja esitettu että jätevesilietettä voidaan entistä laajemmin hyödyntää energialähteenä. Näin tehdään jo Helsingin Viikinmäessä ja Varsovassa, Puolassa.

Jokainen voi tehdä osansa

Jokainen meistä voi tehdä osansa Itämeren puolesta. Käynnissä on tasaisesti erilaisia hankkeita Itämeren tulevaisuuden puolesta ja moniin näistä voi osallistua joko tekemällä jotakin tai lahjoittamalla muutaman euron, jokainen omalla tavallaan.

Itämeren rehevöitymistä aiheuttava liete tulee usein putkistoista ja viemäristä. Putkistoihin kertyy orgaanista jätettä, joka muuttuu lietteeksi ja kulkeutuu vedenpuhdistuslaitokselle. Koska vedenpuhdistuslaitosten puhdistuskapasiteetti ei ole täydellinen, putkistojen ja viemärien lietteitä päätyy Itämereen, missä ne rehevöittävät ja saastuttavat merta. Kerrostaloissa, omakotitaloissa ja liikekiinteistöissä putkistojen tukokset poistetaan usein myrkyllisillä ja haitalisilla kemikaaleilla, jotka kulkeutuvat valumavesien mukana Itämereen. Tiedostamalla paremmin mitä käytämme ja kuinka paljon ja vaihtamalla käytössä olevat taloustavarat luontoa enemmän huomioiviin, me kaikki voimme tehdä osamme Itämeren hyväksi.

Itämeren suojelusta on puhuttu vuosikymmeniä ja suojelukomissioita on ollut aiemminkin. 90-luvulla ongelmana oli rahapula, mikä ongelma on 2020-luvulla suurin?