Ilmastonmuutos ja uhanalaiset eläinlajit

Saimaannorppien suojelu sukupuuttoon kuolemiselta on jo pitkään ollut tärkeä asia monille luonnon- ja eläintensuojelusta kiinnostuneelle. Korkeasaaren sivujen mukaan saimaannorppa on erittäin uhanlainen, ja sen ainoa elinalue on Saimaalla. Saimaannorppaa on suojeltu vuodesta 1979 lähtien mm. perustamalla luonnonsuojelualueita ja rajoittamalla norpalle vaarallisten kalapyydysten käyttöä. Saimaannorpan suurimpia uhkia ovatkin paitsi ilmastonmuutos, joka hankaloittaa lisääntymistä, myös hukkuminen kalanpyydyksiin, pesimäaikainen häirintä sekä hajanainen ja pieni kanta.

Ilmastonmuutos onkin yksi aikamme suurimmista kriiseistä. Sitä on pyritty ratkomaan, mutta välillä hankkeet kaatuvat siihen, että suuret valtiot eivät halua noudattaa sopimuksia. Esimerkiksi Yhdysvallat ilmoitti virallisesti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta Donald Trumpin presidenttikauden aikana, mikä oli suuri kolaus ilmastonmuutoksen hillintää kannattaville tahoile.

Saimaa on Suomen suurin järvi. Mikäli etsii uutta ja virkistävää matkustuskohdetta kotimaassa, Saimaan seutu on todella kaunista ja siellä kannattaakin ehdottomasti käydä tutustumassa paikkoihin ja virkistäytymässä. Lomamatkalla voi vaikkapa pelata myös erilaisia pelejä tai etsiä itselleen sopivat parhaat nettikasinot lukemalla arvosteluja ja vertailuja. Lomamatkalla voi myös nauttia luonnosta sekä retkeillä.

Esimerkiksi WWF pyrkii suojelemaan saimaannorppaa. Heidän kauttaan voi vaikkapa liittyä Saimaannorppa-kummiksi tietyllä summalla kuukaudessa.

Teot vaikuttavat

Saimaannorppa ei ole läheskään ainoa uhanalainen laji, joka saattaa kadota, ja jolle ilmastonmuutos on erittäin suuri uhka. Ilmasto-opas.fi -sivuston mukaan useat ilmastonmuutoksen takia todennäköisesti kuolevat lajit eivät tällä hetkellä ole edes uhanalaisia.

Voiko yksittäinen ihminen sitten tehdä paljoa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? Kysymys, joka mietityttää monia. Voi tuntua siltä, että mikäli suurvalta kuten Yhdysvallat ei suostu kansainvälisiin ilmastosopimukseen, voi olla pelkkää taistelua tuulimyllyjä vastaan jos yksittäiset ihmiset pyrkivät tekemään jotakin.

Mutta aina kannattaa ajatella positiivisen kautta. On todettu, ja tieteilijöiden taholta jo pitkään tutkitusti todistettu, että ilmastonmuutos on olemassa, se on käynnissä, ja tarvittaisiin todella järeitä muutoksia sen hidastamiseksi. Myös Suomessa tähän on havahduttu, kun lämpötilat ovat nousseet, ja talvisinkaan ei enää ole niin lumista ja kylmää kuin aiempina vuosina. Etenkin Etelä-Suomessa pelätään, että talvet muuttuvat ikuiseksi syksyksi, jolloin sataa jatkuvasti vettä eikä lumisesta joulusta ole tietoakaan.

Ilmastonmuutosta voidaan silti hidastaa, ja yksittäisenkin ihmisen teot vaikuttavat. Voi esimerkiksi tukea kiertotaloutta ostamalla vaatteet ja tavarat käytettynä, voi koittaa pienentää hiilijalanjälkeään ja olla esimerkiksi autoilematta turhaan. Voi koittaa vähentää kulutustaan ja kierrättää erilaiset roskat ja biojätteet.

MTV Uutiset uutisoi, että ilmastoaktivisti Greta Thunberg sai heinäkuussa 2020 miljoonan euron ihmisoikeuspalkinnon. Hän aikoo lahjoittaa rahat ilmastotyöhön oman säätiönsä kautta.

Se, että ilmastoasioista puhuva nuori koululainen saa merkittäviä palkintoja ja on tullut koko mailman tuntemaksi kertoo siitä, että tällä asialla todella on merkitystä. Greta Thunberg on eri yhteyksissä puhunut paljon siitä, että ilmastonmuutos vaatisi tekoja, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole päättäjillä tarpeeksi tahtoa. Hän on ollut myös huolissaan siitä, millainen maapallo tulee olemaan, kun hän on aikuinen.

Todennäköisesti ilmastonmuutoksen edetessä ainakin maapallon lämpötila tulee nousemaan. Jo nyt on ollut sekä Suomessa että muualla maailmassa huomattavissa, että kesällä helteet saattavat nousta todella korkeiksi, ja uusia helle-ennätyksiä rikotaan joka vuoksi. Siinä missä talvet eivät enää ole erityisen kylmiä, kesät sensijaan ovat entistä kuumempia. Euroopassa onkin jopa alettu harkita erilaisia “viilennystiloja”, joissa olisi toimiva illmastointi, jonne ihmiset voisivat erityisen kuumalla säällä kokoontua viettämään aikaa raikkaassa ja viileässä tilassa. Toisaalta taas tällainen pohdinta oli uutisoinnissa ennen korona-aikaa, nykyäänhän ihmisten kokoontumisia ja julkisia tiloja pyritään koronan vuoksi päinvastaisesti sulkemaan ja välttelemään.

Valonpilkahduksia ilmastopolitiikasta

Ilmastonmuutos on olemassaoleva kriisi, joka tosin korona-aikana on jäänyt hieman yleisen keskustelun ja uutisoinnin jalkoihin. Kun kaikki uutiset täyttyvät siitä, miten korona on edennyt, millaisia kuolinluvut eri maissa ovat, millainen on tartuntojen tilanne omasa maassa ja millaisia rajoituksia ja suosituksia kyseisellä hetkellä on vallalla, muut uutiset jäävät pimentoon. Täytyy toivoa, että pian siihenkin voidaan taas keskittyä enemmän.

Yle:n uutisen mukaan valonpilkahduksia on, sillä suuret maat ovat syksyn 2020 aikana tehneet merkittäviä muutoksia ilmastopolitiikkaansa. YK:n yleiskokouksessa Kiina ilmoitti olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä, mikä on todella suuri ja kunnioitettava tavoite. Toinen valonpilkahdus on Joe Bidenin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi, sillä hän on ilmoittanut, että ilmasto on hänen politiikkansa tärkeimpiä osia. Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat irrottautui Pariisin ilmastosopimuksesta, eikä hän ole piitannut siitä juuri muutenkaan.

Ilmaston lämpenemiseen voi myös liittyä metsäpaloja. Tammikuussa 2020 WWF julkaisi artikkelin, jonka mukaan ilmastonmuutos on merkittävästi pahentanut Australian metsäpaloja. Ajankohta oli tyypillinen vuosittaisille metsäpaloille, mutta viime vuonna ne olivat täysin ennennäkemättömän suuret ja mittaluokassaan täysin poikkeukselliset. Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen kiihdyttää kuumuutta, kuivuutta ja näinollen myös metsäpaloja. Tuhansia koteja ja muita rakennuksia paloi, ja myös ihmisiä kuoli. Lisäksi palot ovat katastrofi luonnolle ja villieläimille – metsäpalot ovat pahentaneet jo meneillään olevaa lajien sukupuuttokriisiä Australiassa. On arvioitu, että ainoastaan Uudessa Etelä-Walesissa on metsäpalojen seurauksena kuollut jopa puoli miljardia eläintä (uhanalaisia koaloita, vallabeja, kakaduja ja muita lintuja). Artikkelin mukaan paras tapa suomalaisille auttaa kehityksen pysäyttämisessä olisi tukea kansainvälisiä ilmastosopimuksia.

Maailma tulee muuttumaan, vaikka ilmastonmuutokseen reagoitaisiinkin. Nähtäväksi jää, millainen maailma tulee olemaan esimerkiksi 20 tai 50 vuoden kuluttua – paljonko lämpötila on kohonnut, ja mitä kaikkea siitä on seurannut. Täytyy toivoa, että suurvallat pystyisivät sitoutumaan kansainvälisiin sopimuksiin, ja yksittäiset ihmiset myös tukemaan näitä ja tekemään pieniä ilmastotekoja arjessaa, oli se sitten autoilun vähentäminen tai saimaannorpan suojeleminen.

Comments are closed.