Itämeren monipuoliset eläinlajit ovat meren suuri rikkaus

Valtameren syvyyksien asukkeihin ei tule ihan joka päivä tutustuttua. Niiden merkitystä Itämeren toimivuuden, sekä ylipäätään elämän kiertokulun uusiutumisen kannalta, pidetään asiana jonka helposti vain oletetaan toimivan. Milloin oletkaan viimeksi miettinyt, millaisia kaloja tai planktoneita valtameressä  kasvaa? Miten niiden selviytymiseen vaikuttavat jatkuvat vuodenaikojen, veden lämpötilojen sekä veden suolapitoisuuden koostumus?

Vaikka Itämeri onkin kooltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas, sen eläimet ovat  harvalukuisia, niin kuin siellä elävät kasvitkin. Erilaisten kalojen lisäksi, merta rikastuttavat pääsääntöisesti pienikokoiset äyriäiset, simpukat sekä madonkaltaiset eliöt. Vuodenaikojen vaihtelu, sekä sitä kautta muodostuvat vaativat luonnon olosuhteet, vaikuttavat voimakkaasti Itämeren eläinten pienikokoisuuteen. Tästä valtamerestä ollaan löydetty noin 1900 erilaista selkärangatonta eläinlajia. Tämä saattaa kuulostaa paljolta, mutta suurista valtameristä puhuttaessa se on itseasiassa vähän.

Itämeren eläimiin kuuluvat esimerkiksi hylkeet, joita tavataan norpan, kirjohylkeen sekä harmaahylkeen lajina. Harmaahylkeet ovat laumaeläimiä, jotka viihtyvät pääsääntöisesti Itämeren pohjoisella puolella. Niiden poikaset syntyvät jäälle lopputalvella, ja kesäisin niitä voi nähdä ulkoluodoilla ja talvisin ajojäällä avoveden tuntumassa.

Harmaahylkeiden tai hallien ravintoon kuuluvat erilaiset kalat. Pääsääntöisesti ne syövät silakoita sekä turskaa. Niiden ravinnonsaannin yhtenä suurimpana uhkana on ihmisten liikakalastus. Se on erittäin konkreettinen uhka Itämeren hylkeiden selviytymiselle. Lisäksi liikakalastus tuo mereen lisää verkkoja, mikä vaarantaa hylkeiden poikasten niihin kiinnijäämisen. Tästä sekä monesta muustakin syystä johtuen, Itämeren liikakalastusta tulisi valvoa vieläkin tarkemmin.

Hylkeiden lisäksi, Itämeren ainoana valaslajina tavataan pyöriäisiä. Ne ovat yksi maapallon pienimmistä hammasvalaista. Pyöriäinen on täysikasvuisenakin vain noin puolitoista metriä pitkä. Se on Itämeren ainoa vakituinen valaslaji, eikä suurempia valaita esiinny siellä lainkaan. Ne elävät rannikkovesissä, joissa ne viihtyvät yleensä pareittain tai pienissä laumoissa. Pyöriäisen ruokavalioon kuuluvat kalojen lisäksi kalmarit. Pyöriäinen on luokiteltu maapallon tilastoissa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.

Niin casinoita kuin pelaajiakin kiinnostaa pelitaitojen harjoitteleminen, yksin tai yhdessä ystävien kanssa. Suuntaa siis lähimmälle nettikasinolle, nauttimaan kasinosalien tarjonnasta!

Itämeren eläinten paikkaa merenpinnan yläpuolella pitävät linnut, jotka ovat tärkeä osa Itämeren eläimistöä. Pääsääntöisesti Itämerellä sekä sen saaristossa elävät linnut ovat pystyneet lisääntymään menestyksekkäästi. Viimeisten vuosikymmenien aikana, ne ovat myös levinneet laajemmalle alueelle. Itämeren suurikokoisiin lintuihin kuuluvat kyhmyjoutsen, merimetso, merihanhen, valkoposkihani sekä merikotka. Näiden kaikkien lajien osalta ollaan myös havaittu voimakasta lisääntyneisyyttä. Vaikka merikotka on edelleen luokiteltu uhanalaiseksi, on niiden kanta hiljalleen elpymässä.

Itämeren eläinlajit ovat herkkiä kaikille muutoksille

Itämeren eläimistö on erityisen herkkä ympäristön muutoksille, mikä johtuu valtameren ainutlaatuisista elinolosuhteista. Käytännössä monet eläimet elävät tälläkin hetkellä selviytymisen äärirajoilla. Mikäli Itämeren suojeleminen sekä elinolosuhteiden paraneminen ei onnistu vaaditulla tavalla, liian monien eläinten uhkana on ennen pitkää sukupuuttoon kuoleminen. Vaikka Itämeri toimiikin yhtenä maailman suurimmista laivaliikenteen väylistä, toimii se myös kotina monelle uniikille eliölajille.
Itämeren eliöiden monimuotoisuuteen vaikuttavat viisi eri fysikaalista tekijää: veden syvyys, merenpohja, sameus, happi ja veden suolapitoisuus.
Itämeren asukkaat joutuvatkin sopeutumaan ei yhteen vaan aika moneen eri muuttuvaan tekijään. Tässä ne ovatkin vuosisatojen saatossa onnistuneet. Myös meriveden suolapitoisuudella on todella paljon merkitystä, sillä jos meriveden suolapitoisuus on suurempi, kuin vedessä elävien eliöiden, ne kuivuvat, koska niiden solukalvot päästävät vettä ulos, mutta eivät suolaioneja sisään.

Jo puolenkin promillen heilahdus suolapitoisuudessa voi sekoittaa eliöiden solujen suolatasapainon. Tämä antaakin hieman osviittaa siitä, miten uskomattoman herkkiä lajeja Itämeressä asustaan.

Myös vuodenaikojen vaihtuvuus vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Suotuisana vuodenaikana ne pyrkivät lisääntymään, muulloin taas kaikki energia menee, kun yritetään vain pysyä hengissä. Talvet ovat kylmiä sekä valottomia. Meri on jäässä, eikä näin ollen ruokaakaan ole jokaiselle sitä tarvitsevalle. Itämeren kalat puolestaan pysyvät aktiivisina koko talven, merilinnut muuttavat etelämmäksi jääpeitettä pakoon.

Itämeren eliöt ovat ainutlaatuisia

Itämeri on sitkeiden eliöiden koti. Sen lajistoon kuuluvat sekä suolaiset että makeanveden lajit, vieraslajit ja joskus täysin uudetkin tuttavuudet. Itämeri pitää sisällään niin meren yläpuolella kuin sen syvyyksistäkin erilaisia bakteereja, planktoneja, leviä, putkilokasveja, vesisammaleita, näkinpartaisia, pohjaeläimiä, kaloja, merinisäkkäitä, saaristolintuja, uhanalaisia lajeja, sekä vieraslajeja. Nämä kaikki eläinkuntamme edustajat ovat lajikohtaisesti sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin. Vaikka Itämeren eläinten lajimäärä onkin vähäinen, saattaa silti lajien yksilöitä esiintyä hyvinkin runsaasti.

Itämeri on ja se voisi olla vieläkin parempi paikka erilaisille eläimille. Sen syvyyksistä löytyy tutkijoille lähestulkoon loputtomasti tutkittavaa, ja myös tulevaisuuksien erilaisten biologisten tutkimusten osalta olisi hyvin tärkeää, että Itämeri pysyisi terveenä sekä eläimilleen ravinnerikkaana.

Comments are closed.