Pohjatroolaus merkittävä uhkatekijä Itämeren pelastuksessa

Itämeren saastuneen, rehevöityneen ja muutenkin hankalan tilanteen yksi uhkatekijöistä on liikakalastus. Yhtenä kalastusmenetelmänä kutsuttava troolaus, on asettautunut suureksi haittatekijäksi ennestään huonolle Itämeren tilanteelle. Troolauksessa veneen perässä vedetään ns. laahusnuottaa, joka on joko yksin tai toisen nuotan kanssa veden alla. Pohjatroolaus on hyvin yleinen kalastusmenetelmä Itämerellä.

Turska- sekä kampela saalis ovat pienentyneet dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana. Kun 80-luvulla turskaa saattoi tulla melkein puoli miljoonaa tonnia, jää nykyään vuosittainen saalis vain alle 20 000 tonniin. Vaikka pohjatroolaus on turskan pääasiallinen pyyntitapa Itämerellä ja sen myös ollessä merkittävä kauppakala, ei sen lisääntyminen ja pyynti ole pysynyt tasapainossa. Muutenkin huonon meren tilanteen takia, turskat kärsivät erilaisista taudeista, loisista sekä aliravitsemuksesta.

Vaikka kalastusta ei voikaan lopettaa, onkin sen paljon tärkeämpää pysyä hyvässä tasapainossa. Yksityishenkilöt, yritykset, säätiöt, järjestöt sekä esimerkiksi erilaiset kasinot, voivat kantaa kortensa kekoon erilaiset suojausmenetelmien kehittämiseksi.
 Suhteellisen harva nettikasino on vielä lähtenyt mukaan Itämeren suojeluun. Tosi monilla suurilla ja kansainvälisillä kasinoilla, olisi paljon potentiaalia hyödynnettävissä tämän kautta. Osa yhteiskunnallista vastuuta olevan hyväntekeväisyyden sekä yritysten mukaan saaminen on meidän kaikkien vastuulla.
Nettikasinoilla on päivittäin hyvin suuri massa ihmisiä kohdattavanaan. Pienen Itämeren suojelukampanjan vireille saamisen luulisi olevan suhteellisen helppoa, josta voisi olla helppo rakentaa myös muita menetelmiä. Suuri ihmisten tavoitettavuus sekä oma potentiaali kannattaa aina käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi, tästä syystä myös kasinoiden sivuilla olisi mukava nähdä enemmän hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita.

Ekosysteemi vaarassa

Koko Itämeren ekosysteemin tilaan huonosti vaikuttava pohjatroolaus, on haitta myös monille muille tekijöille. Kalojen lisäksi pohjatrooliin jää kiinni simpukoita, kasveja sekä muita selkärangattomia eliöitä. Troolia vedetään pohjaa pitkin ja sen suuren verkon ansioita, verkkoon tarttuu kalojen lisäksi paljon muutakin ylimääräistä. Trooli myös aiheuttaa pitkäkestoisia vaurioita merenpohjaan, sekä muuttaa ekosysteemin luonnollista ravintoketjua sekä tasapainoa.

WWF Suomen suojeluasiantuntija Mikko Ovaskan mukaan, meidän tulisi arvioida uudelleen tämänhetkisiä kalastuskäytäntöjämme ja mietittävä pohjatroolaukselle vaihtoehtoja, joilla voisimme turvata turskan ja monen muun lajin elinympäristöt.

Pitkäaikaisten tutkimusten havainnot osoittava, että pohjatroolaus voi kiihdyttää rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Pohjatroolaus vapauttaa veteen merenpohjan sedimentteihin varastoitunutta hiiltä, ravinteita ja vierasaineita kuten ympäristömyrkkyjä. Mistään kovin pienen luokan vaarasta ei siis voida puhua. Liiallinen pohjatroolaus aiheuttaa monella eri tavalla suuria haittoja jo ennestään huonolle Itämerelle.

Yhteistyö ja suojelu

Kalastuksen ollessa tärkeä elinkeino globaalisti, sen kieltäminen ihmisten keskuudessa on mahdotonta. Liikakalastaminen on taas asia erikseen, josta täytyisi olla sen kyseisille harjoittajille vakavia seurauksia.

Yksi oleellinen tapa ratkaista Itämeren ongelmia, on valtioiden rajat ylittävä yhteistyö. WWF:n Baltic Ecoregion Programme toiminta ylettyy koko Itämeren alueelle, niin kalastajien, maanviljelijöiden, hallitusten, teollisuuden kuin muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Tämä laaja verkosto työskentelee rehevöitymisen torjumiseksi, kalastuksen kestävyyden parantamiseksi sekä Itämeren kestävän käytön edistämiseksi. Kyseisen verkoston asiantuntijat toimivat myös Itämeren suojelukomission suojelusopimuksen toimeenpanon virallisina tarkkailijoina.