Ruokavalintoja Itämeren veneilijöille ja matkailijoille

Meri-ilma herättää tunnetusti ruokahalun ja lyhyellekin souturetkellä on hyvä varata evät – eihän meren armollisuudesta ole koskaan takeita. Risteilymatkustajia houkutellaan laivoille runsailla ruokabuffeteilla ja pidempien purjehdusten valmisteluun sisältyy keskeisesti myös aterioiden suunnittelu. Valveutunut matkailija ja ympäristön pelastamisesta kiinnostunut merikarhu voivat vaikuttaa evästarjoilunsa valinnoilla myös suoraan Itämeren rehevöitymiseen ja roskaantumiseen. 

Itämeri tarjoaa toisille työtä ja toisille se on tärkeässä roolissa nimenomaan matkailussa ja muussa vapaa-ajan vietossa. Kalastaja tuntee merensä kuin omat taskunsa, kun taas matkailijaa saattaa kiinnostaa juurikin meren tarjoama yllätyksellisyys ja saariston katveisiin kätkeytyneet uudet kohteet. Muita vapaa-ajan vieton vinkkejä ja jännitystä arkeen voi hakea esimerkiksi täältä.

Matkailu on murroksessa koronankin myötä, mutta viehätys veneilyyn ei ole kadonnut mihinkään – pikemminkin vahvistunut, kun lentäminen ulkomaille on lähes loppunut ja kaukomaille matkustaminen muutenkin vaikeutunut. Omassa saaristossamme riittää vielä paljon tutkittavaa ja tutustumisen arvoisia kohteita on rannikko täynnä.

Risteilylaivat voivat tarjota monenlaisia elämyksiä, mutta yksityisveneilyn suosio on myös vahvaa – silloin voi valita itse sekä reittinsä että seuransa. Etenkin kotimaiset venevalmistajat ovat raportoineet kasvaneista myyntiluvuista ja alan hyvästä vireestä.

Itämeren rehevöitymistä voi taltuttaa syömällä

Jokainen Itämerellä liikkuva on varmasti huomannut sen rehevöitymisen. Purjehtijoita ja veneilijöitä häiritsevät kesäisen Suomenlahdella levittäytyvät levälautat. Mökkirannan ja upeiden hiekkarantojen uimamahdollisuudet katoavat sinilevän alle. Vaikka yksittäinen ihminen voisi tuntea olevansa aika voimaton tällaisen leväinvaasion edessä, voi omilla valinnoillaan vaikuttaa meren rehevöitymiseen. Yksi helpoimmista keinoista on lisätä Itämeren pikkukalan kulutustaan, eli ryhtyä syömään enemmän läheltä kalastettua silakkaa ja särkeä, lahnaa ja muita Itämeren kaloja.

Särkikalojen ja lahnan kannat ovat runsastuneet viime vuosina sekä meren rehevöitymisen että ilmaston lämpenemisen myötä. Kalastamalla näitä kaloja pois Itämeren ravintoketjusta, poistuu vesistöstä myös rehevöittäviä ravinteita, joiden alkulähteenä ovat esimerkiksi maatalouden ravinnehuuhtoumat. 

Villikaloja pakasteina ja säilykkeinä

Entisiä roskakaloja on viime aikoina lanseerattu kauniimman villikala-nimityksen alle ja tämä kasvojenkohotus kotimaisten kalalajien arvostukseen onkin ansaittua. Villikalojen monipuolisella ja säännöllisellä nauttimisella voi parantaa sekä ympäristön että omaa vointiaan – etenkin rasvaisissa silakoissa on potentiaalia todelliseksi terveysruuaksi.

Viime aikoina lähikalojen tarjonta onkin kasvanut huomattavasti ja ympäristötietoinen kuluttaja pääsee pikkukalan makuun myös valmiiden einesten myötä. Pakastehyllyn kalaosastolta löytyy kypsentämistä vaille valmiita, villikalasta valmistettuja pihvejä ja -pyöryköitä. Todellinen Itämeren ystävä ottaakin näiden valinnan agendalleen ulkomailta tuotujen, teollisten kalapuikkojen tilalle.

Villikaloja eli moninaisia pikkukaloja löytyy runsaasti myös kaupan kuivatavarahyllyjen säilyketarjonnasta. Nämä kannattaa poimia ostoskoriin jo lähiruoan ja kotimaiset pienyrittäjyyden tukemisen hengessä – kaukaa tuodulle, tehokalastetulle tonnikalalle löytyy erinomaisia vaihtoehtoja!

Purjehtija kuivaa vihannekset mukaan

Itsenäisesti Itämerellä veneilevän on tärkeää huolehtia hyvästä ruoasta ja riittävistä makean veden varannoista. Purjehtija varmasti odottelee venekauden alkua innokkaana, ja valmistelujen aloittaminen voi tuoda helpotusta veneilykaipuuseen. Veneily- ja purjehduskauden alkamiseen voi varautua jo hyvissä ajoin perehtymällä kasvisten kuivaamiseen. Jos talvi-iltoina on innokkuutta keittiöaskareiden ja matkavalmistelujen yhdistämiseen, voi työn alle ottaa kesän veneretkien keittovihannesten ja -juuresten kuivatuksen. Ohuiksi suikaleiksi leikatut porkkanat ja sipulit kuivuvat lempeästi lämmitetyssä uunissa muutamassa tunnissa. Kuivattuja vihanneksia ja juureksia on helppoa säilyttää esimerkiksi ilmavissa paperipusseissa ja pakata mukaan retkimuonavarastoon. Myös luonnon sienet ja viljellyt herkkusienet ovat kiitollisia kuivattavia ja tuovat hyvää vaihtelua veneretkien ruokiin. Kuivattujen vihannesten käyttäminen venekeittiössä on käytännöllistä myös siksi, että niistä ei tule lainkaan roskia.

Venekeittiön kulmakivet rakentuvat kuivaruokaan ja säilykkeisiin. Myös tässä varustelussa kannattaa suosia läheltä kalastettuja kaloja ja kotimaassa valmistettuja säilykkeitä. Viitseliäs ja taitava veneilijä voi rikastaa matkaruokiaan tuoreella kalalla, mutta pitkän purjehduksen jälkeen – tai kalaonnen puuttuessa – on mukavaa avata valmiit kalasäilykkeet ilta-aterialle ja kokea syövänsä samalla Itämerta puhtaammaksi. Keinuvassa veneessä ruoanlaitto voi olla aikamoista uhkapeliä, joten purjehtijalla on hyvä olla mukanaan myös ilman kuumennusta valmistuvia aterioita.

Erityisen viitseliäs veneretken valmistelija kokoaa ravitsevat aamupuuroainekset valmiiksi jo kotona. Jos venekeittiössä puuron keittäminen ei tunnu kovin käytännölliseltä, on lämpöä kestäviin purkkeihin kootut puurohiutaleseokset ehdoton hitti niin aamupalalla kuin iltapäivän välipalana. Maailmanympäripurjehtijoiden hengessä voi myös pienemmillä vesillä liikkuja lisätä kaurahiutaleiden joukkoon kuivattuja marjajauheita ja urheilijoiden proteiinijauheita. Täydellä vatsalla ja hyvin ravittuna myös voimia vaativat purjehduspäivät sujuvat paremmin ja sopuisassa hengessä.

Comments are closed.