Suomen eteläisin satama katsoo tulevaan

Hangon Satama juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Vuosien saatossa se on muuntunut Suomen ensimmäisestä talvisatamasta merkittäväksi viennin ja tuonnin sujuvuuden varmistajaksi.

TEKSTI PI MÄKILÄ  KUVAT LINDA BAARMAN JA HANGON SATAMA

Hangon Satama jatkaa kehittymistään, ja tulevina vuosina satama kasvattaa kokoaan. Samalla Hangon Satama pyrkii hiilineutraaliksi.

Suomen eteläisimmässä kärjessä lepäävä Hankoniemi on sijainniltaan poikkeuksellinen: meri jäätyy vain harvoin, ja olot ovat laivaliikenteen ympärivuotiselle kululle optimaaliset. Hankoniemi on osa jääkaudella muodostunutta Salpausselän harjua, pitkä, kapea niemi, joka kurkottaa Itämerelle. Siksi ei ole sattumaa, että Hangossa on ollut vuosisatojen ajan satamatoimintaa, ja kaupungin kautta on lähdetty niin Itämerelle kuin kauemmaskin maailmalle. 

Nykyisen Hangon Sataman historia ulottuu 150 vuoden taakse. Kun Suomi teollistui huimaa vauhtia, tarvittiin maahan talvisatama. Sopiva paikka löytyi samoihin aikoihin valmistuneen Hanko–Hyvinkää-junaradan päästä. Uusi satama päätyi pian valtion omistukseen.

Sataman alkuvuosina Hangosta lähdettiin sankoin joukoin siirtolaisiksi muun muassa Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

– Lähestulkoon kaikki Suomesta uuteen maailmaan muuttaneet siirtolaiset kulkivat Hangon kautta. Vuosien 1860–1930 aikana heitä lähti Hangon kautta maailmalle jopa 250 000, mikä on varsin suuri joukko Suomen silloiseen väestömäärään nähden, kertoo Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik.

Matkustajaliikenteen lisäksi Hangon Satama toimi vuosikymmenten ajan tärkeänä tuonti- ja vientisatamana. Liikennöinti sujui myös talvella, sillä harvoin jäätyvässä satamassa ei tarvittu jäänmurtajia.

Hanko oli pitkään tunnettu nimenomaan autokuljetuksista, vaikka rinnalla kasvoivatkin myös paperinvienti, kumipyörä- ja konttiliikenne. Parhaimmillaan Hangon kautta kulki jopa 500 000 autoa vuodessa, suurin osa Venäjälle.

Markkinointipäällikkö Nina Häggroth ja toimitusjohtaja Anders Ahlvik tietävät monipuolisuuteen ja kestävään kehitykseen panostamisen olevan Hangon Sataman valttikortteja.

Kolmessa pisteessä toimiva satama

Hangon Satama on yksi merkittävämpiä kansainvälisten merikuljetusten solmukohtia Suomessa. Satama toimii kolmessa satamaosassa: Länsisatamassa, Ulkosatamassa sekä Koverharin satamassa. Jokaisella satamaosalla on omat erikoispiirteensä ja valmiudet vastaanottaa monenlaista liikennettä.

Kaupungin länsipuolella sijaitsevaa Länsisatamaa käytetään paperin vientiin, autojen tuontiin sekä container- ja traileriliikenteeseen. Länsisatamassa vierailee vuosittain noin 1 300 alusta.

Ulkosatamaa käytetään enimmäkseen autotuontisatamana ja purkauspaikkana. Ulkosatamassa vierailee vuosittain noin 250 alusta.

Hangonniemen juuressa Lappohjan lähellä sijaitseva Koverharin satama on ollut Hangon Sataman omistuksessa vuodesta 2015. Koverharin noin 650 hehtaarin kokoiselle alueelle rakentuu uusi satama, joka palvelee jatkossa muun muassa irtolastiasiakkaita.

Kehitystyötä tehdään kumppaneiden kanssa

Kun Hangon kaupunki juhli satavuotisjuhliaan 1970-luvulla, kaupunki osti sataman edulliseen hintaan. Satamatoiminta alkoi modernisoitua nopeasti. Jo seuraavalla vuosikymmenellä satama-aluetta ruopattiin syvemmäksi.

– Vuonna 1983 valmistunut syvälaituri on 13-metrinen, joten siihen mahtuvat myös todella suuret laivat. Tätä aiemmin satama oli syvimmillään noin kahdeksan metriä, Ahlvik kertoo.

Satama on pysynyt kehityksen kärjessä myös sittemmin.

– Liiketoimintaa ei tänä päivänä kehitetä yksin, vaan sataman pysyminen elinvoimaisena vaatii jatkuvaa keskustelua yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehityksestä ei sovi tipahtaa pois, Ahlvik huomauttaa.

Tulevaisuudessa siintää suurempi satama

Viime vuosina Hangon Sataman merkitys on vain korostunut: koronakriisi ja Venäjän aloittama hyökkäyssota eivät ole ainakaan vähentäneet suomalaisten satamien merkitystä.

– Viimeistään viime vuosi osoitti jälleen sen, että Suomi on kuin saari, kaukana päämarkkinoista. Taloutemme on hyvin vienti- ja tuontivetoista. Korona-aikana puhuttiin paljon siitä, että viennin ja tuonnin täytyy kulkea, vaikka rajat olisivat kiinni. Nyt, kun Euroopassa soditaan, sillä, että satamat pysyvät auki ja Itämerta voidaan käyttää turvallisena kuljetusreittinä, on entistä suurempi merkitys, Ahlvik sanoo.

Elinvoimaisena pysyminen vaatii myös investointeja tulevaan. Hangon Satama laajenee voimakkaasti tulevina vuosina, kun satamaan liitetty Koverharin satama aloittaa toimintansa.

– Rakennushankkeet käynnistyvät joko tämän vuoden lopussa tai viimeistään ensi vuonna. Laajentumiselle on tarvetta, jotta pysymme kehityksessä mukana.

Hanko on ollut tärkeä satamakaupunki jo 150 vuotta. Tulevaisuudessa sen merkitys Suomelle kasvaa entisestään.

Uusiutuvaa energiaa ja isompia matkustajamääriä

Modernissa satamassa panostetaan myös turvallisuuteen ja ympäristöön. Koska satama sijaitsee osittain keskellä kaupunkia, toiminnalla on korkeat vaatimukset. Satama toimii myös ainutlaatuisessa ympäristössä meren ympäröimänä, jossa toimintaympäristön määrittävät useat pohjavesi-, luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet.

Sataman keskeisin ympäristövaatimus onkin sen herkästä ympäristöstä huolehtiminen.

Laajentuva satama pyrkii myös hiilineutraaliksi. Hangon Sataman tavoitteena on luopua tulevien vuosien aikana kokonaan fossiilisesta energiasta omassa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan puitteissa sataman alueita rakennetaan ja kunnostetaan kestävän kehityksen ratkaisuja hyödyntäen.

– Hiilineutraalius voi olla meille myös kilpailuetu, sillä kestävän kehityksen merkitys kuljetusreiteillä korostuu jatkuvasti. Olemme jo investoineet melko paljon uusiutuvaan energiaan ja sähköistäneet toimintaamme siellä, missä se on mahdollista. Esimerkiksi kiinteistömme lämpiävät jatkossa fossiilittomilla polttoaineilla, Ahlvik painottaa.

Ahlvik uskoo, että Hangon Satama muistetaan jatkossakin modernina satamana, jonka kautta tavarat kulkevat turvallisesti ympäri vuoden.

Myös matkustajaliikenteen määrä Hangon kautta on taas kasvussa. Viime vuonna avautunut Ropax-liikenne Tukholman alueella sijaitsevaan Nynäshamniin on kasvattanut suosiotaan tasaisesti.

– Täältä pääsee nyt Tukholman suurkaupunkialueelle seitsemänä päivänä viikossa. Liikennöinti käynnistyi ensin yhdellä aluksella, ja toinen alus on ollut käytössä viime vuoden toukokuusta saakka, Ahlvik iloitsee.

Hangon Sataman 150 vuotta

  • 1873 – Hangon Satama perustetaan. Satama on vuosikymmenien ajan ainoa suomalainen läpi vuoden avoinna oleva satama. Samana vuonna uudesta satamasta alkaa matkustajaliikenne, ja Hankoon perustetaan myös rautatie.
  • 1874 – Hangon kaupunki perustetaan sataman ja rautatieaseman ympärille.
  • 1877 – Talviliikenne alkaa kulkea satamasta säännöllisesti.
  • 1880-1930 – Uusi maailma houkuttelee yli 250 000 siirtolaista lähtemään Suomesta maailmalle Hangon sataman kautta. Siirtolaisia kuljettavat laivat lähtevät Englantiin ja sieltä Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
  • 1907-1909 – Siirtolaislaivat kuljettavat myös muun muassa voita. Hangosta tulee voiviennin tärkein satama, ja Länsisatamaan Hangon Korkeasaarelle rakennetaan ajanmukainen voimakasiini vuonna 1909.
  • 1914 – Ensimmäinen maailmansota puhkeaa ja Hangon Satama toimii sotasatamana.
  • 1924 – Ulkosatama avataan liikenteelle kolmen vuoden rakennustöiden jälkeen.
  • 1940-1941 – Neuvostoliitto vuokraa Hankoniemen Suomelta merisotilastukikohdaksi talvisodan rauhanehtojen vastineeksi. Satama-alue vaurioituu pahoin, ja seuraavat vuodet kuluvat jälleenrakennuksen merkeissä.
  • 1945 – Toinen maailmansota päättyy, ja Hangon Satama kehittyy merkittäväksi kohteeksi autokuljetusten sekä paperiviennin kannalta.
  • 1974 – Modernisaatio satamatoiminnoissa alkaa nopeasti, kun satama siirtyy Hangon kaupungin omistukseen.
  • 1983 – Ruoppaus tekee satama-alueesta syvemmän, ja sataman ensimmäinen syvälaituri valmistuu.
  • 2014 – Yhtiöittäminen synnyttää Hangon Satama Oy:n, jonka omistajana on Hangon kaupunki.
  • 2015 – Koverharin satama-alue siirtyy Hangon Sataman omistukseen. Uuden alueen kehitystyöt alkavat.
  • 2023 – Hangon Satama juhlii 150-vuotisjuhlavuottaan. Kuten aiemminkin, lyhyt merimatka Keski-Eurooppaan ja eteläinen sijainti ovat edelleen satamalle merkittäviä kilpailuetuja.
  • Satama on nykyään Suomen neljänneksi suurin. Hangosta lähtee viikoittain yli 40 lähtöä ympäri Eurooppaa. Liikennöinti suuntautuu muun muassa Rostockiin, Paldiskiin, Gdyniaan, Lybeckiin, Tilburyyn sekä Nynäshamniin.

Ps.

Lauri Markkanen ja koripallo

Koripalloilija Lauri Markkanen on digijuorujen mukaan tehnyt merkittävän sopimuksen uuden sponsorin kanssa. Tietoa ei ole vielä virallisesti vahvistettu, mutta jos se pitää paikkansa, se olisi suuri askel Markkasen uralla.

Comments are closed.