Suomen satamat

Satamat ovat paikkoja, joissa käy jatkuvasti kova kuhina. Saapuvien ja lähtevien laivojen aikataulut takaavat, että kenelläkään ei ole aikaa joutenoloon, vaan kiire painaa koko ajan päälle työvuoron alusta loppuun asti. Tavalliselle pulliaiselle satama tarkoittaa lähinnä paikkaa, josta risteily lähtee, mutta matkustajaliikenteenkin satamassa on paljon muutakin, kuin tax free -myymälä, lipuntarkastajat ja vastaanottovirkailijat loistavine hymyineen, sillä suurin osa satamassa tehtävästä työstä tapahtuu tavallisen kansalaisen näköpiirin ulkopuolella.

Jonkun täytyy varmistaa, että laivat ohjataan oikeisiin paikkoihin ja saadaan ankkuroitua niille, toinen odottaa risteilyaluksen saapumista käydäkseen tekemässä siellä pikasiivousta ja kolmas vartioi, että asiattomat eivät oleskele kielletyillä alueilla. Puhumattakaan sitten rahtiliikenteestä, kontit eivät liiku itsestään laivaan tai laivasta pois ja monet työntekijät tekevät vuodesta toiseen pitkää ja raskasta työpäivää satamassa.

Risteilyt ja muu matkustajaliikenne

Risteilyt ovat suosittu tapa irtautua arjesta ja pitää lyhyt, mutta virkistävä loma. Aiemmin risteilyltä haettiin lähinnä viihdettä, jota arkeen ei ollut mahdollista saada, mutta nykyään ihmisillä ei ole viihteestä pulaa, sillä jokaisella on älypuhelin, jotka ovat varsinaisia joka pojan viihdekeskuksia täynnä toinen toistaan viihdyttävämpiä ajanviettotapoja, kuten livecasino-pelit, elokuvat tai tv-sarjat suoratoiston kautta tai e- ja äänikirjat.

Risteily tarjoaa kuitenkin edelleen jotain erilaista, hengähdystauko arjesta kelpaa varmasti, vaikka risteilyllä ei muuta tekisi kuin söisi hyvin. Satamassa risteilyväki työllistää suuren määrän ihmisiä. Risteilyt eivät kuitenkaan ole ainoa syy astua matkustajalaivaan, Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä tapahtuu paljon työmatkaliikennettäkin ja tietenkin matkailu naapurimaihin onnistuu usein helpommin ja halvemmin laivalla, kuin lentokoneella.

Matkustajasatamien tiukka aikataulu ja suuret matkustajamäärät vaativat saumatonta yhteistyötä kaikilta asianosaisilta. Pelkästään Helsingin satamasta kulkee vuosittain yli 12 miljoonaa matkustajaa ja Turusta ja Ahvenanmaalta lähes kolme miljoonaa kummastakin.

Rahtiliikenne

Sataman työntekijöillä on populaarikultuurin myötä maine juroina ja hiljaisina työmiehinä ja -naisina, mutta totuus on hieman erilainen. Satamassa nimittäin työskentelee kaikenlaisia ihmisiä. Rahtikonttien liikutteleminen paikasta toiseen ja laivojen lastaaminen ja purkaminen on edelleen erittäin raakaa ja voimia kuluttavaa työtä, vaikka koneet nykyään auttavatkin enemmän, kuin menneinä vuosikymmeninä ja -satoina. Varsinkin, kun myös rahtiliikenteessä on yleensä tarkat aikataulut, joita tulee noudattaa, sillä lipsuminen aikatauluista kertautuu. Sama rahti nimittäin saattaa kulkea kymmenenkin sataman lävitse ennen kuin saapuu lopulliseen määränpäähänsä.

Suomen suurin rahtisatama on Sköldvikin satama Porvoon Kilpilahdessa. Sen kautta kulkee vuosittain selvästi yli 20 miljoona tonnia rahtia. Satamassa kuljetetaan muun muassa raakaöljyä, kaasuja ja kemikaaleja. Onkin siis selvää, että esimerkiksi Sköldvikissä työntekijöillä on kova vastuu käsittelemistään materiaaleista, sillä yksi virhe saattaa aiheuttaa jopa ympäristökatastrofin. Muita suuria rahtisatamia ovat Hamina-Kotkan yhdistetty satama, Helsingin satama ja Naantalin satama. Kaikkiaan Suomen ulkomaan tavaraliikenteen yhteismäärä on vuosittain lähes 100 miljoonaa tonnia. Varsinkin Kotka on tunnettu satamatyöläisten kaupunkina, jossa satamatyöläisen ammatti kulkee sukupolvelta toiselle. Saattaapa samassa työvuorossakin olla saman perheen kolme sukupolvea edustettuna. Se, että työskentelee satamassa, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että astuisi ikinä laivaan. Moni rahtisatamassa tapahtuvista työtehtävistä vain tukee lopullista tavoitetta, eli tavaran lastaamista laivaan tai lastin purkamista.