Itämeri ja sen sotaisa historia

Meille suomalaisille rakkaaseen Itämereen liittyy tuhansia tarinoita vuosikymmenten ja vuosisatojen ajalta. Se on ollut tärkeä kauppareitti vuosisatojen varrella ja nähnyt lukuisia taisteluja sekä vaatinut paljon uhreja. Itämerta onkin joissakin yhteyksissä kutsuttu sotamereksi. Moni merimies on kyntänyt koko elämänsä Itämerta ristiin rastiin. Itämeren saarilla on myös oma lukunsa sen tapahtumarikkaassa ja värikkäässä historiassa. Osa tarinoista on tietenkin liioiteltuja, kuten merimiehille tyypillistä on, mutta kaikissa on varmasti totuuden siemen. Tavalliselle suomalaiselle tutuimpia Itämeren osia ovat hulppeista risteilyistä meille tutut Pohjanlahti ja Suomenlahti.

Itämeri nykypäivänä

Nykyään ei olla samalla tavalla laivojen varassa, kuin menneinä aikoina, sillä maanteitä pitkin kulkeva ja lentoteitse kuljetettava rahti on teknologian kehittymisen myötä ottanut suurta osaa markkinoista. Maanteitä pitkin pääsee suurtenkin konttien kanssa nopeasti ja myös lentokoneen mahaan mahtuu tavaraa. Tästä huolimatta laivarahti edelleen erittäin tärkeä osa kuljetuksessa paikasta toiseen ja Itämeri yhdistää toisiinsa useita satamia eri maissa. Myöskään tykit eivät jylise Itämerellä vaan merenkäynti on rauhoitettu muihin tarkoituksiin.

Samalla tavalla viihde on tullut huomattavasti lähemmäksi ihmisiä, enää ei kenenkään tarvitse esimerkiksi mennä risteilylle kasinopelejä varten, sillä erittäin laadukkaat netticasinon pelit ovat kaikkien ulottuvilla tehokkaiden älypuhelimien ja nopeiden nettiyhteyksien ansiosta. Samoin useat yökerhot pystyvät jo mainiosti jäljittelemään risteilylaivojen yökerhojen tunnelmaa. Risteilyillä on kuitenkin vankka suosio, vaikka entisaikojen erikoislaatuisuus onkin rapissut. Varmasti suurin osa viehätyksestä liittyykin mahdollisuuteen irtautua arjen huolista ja viettää aikaa suunnitellusti hyvässä seurassa.

Itämeri toisen maailmansodan aikana

Toisen maailmansodan aikana vuosien 1939 ja 1945 välillä Itämeri näki monia meritaisteluita, osapuolina oli akselivallat Saksa ja Suomi sekä niiden vastustajana Neuvostoliitto. Taisteluita oli Itämeren rannikkoalueilla sekä Suomenlahdella. Neuvostoliitto miehitti Hankoniemen väliaikaisesti Talvisodan jälkeen, mutta vuonna 1941 Suomen armeija ajoi heidät pois sieltä. Vuonna 1945 Neuvostoliiton sukellusveneet upottivat torpedoilla kolme saksalaista kuljetusalusta, Wilhelm Gustloffin, SS General Von Steubenin ja Goyan. Näissä arvioidaan menehtyneen yhteensä lähes 20 000 saksalaista sotilasta ja siviiliä. Näiden uppoamiset olivat historian eniten uhreja vaatineet merionnettomuudet.

Itämeri ensimmäisen maailmansodan aikana

Myös ensimmäisessä maailmansodassa sotaa kävivät Itämerellä lähinnä Saksa ja Venäjä. Suurelta osin sodankäynti käytiin sirottelemalla Itämereen merimiinoja. Venäjä pelkäsi Saksan havittelevan maihinnousua Suomen rannikolle ja sitä kautta etenemistä maateitä pitkin kohti Pietaria. Tästä johtuen Venäjä asetti merimiinoja esimerkiksi Porkkalan kapeikkoon, mutta myös muun muassa Liettuan edustalle.

Sodankäynnin sukellusveneillä aloitti Saksa, myöhemmin Iso-Britannia ryhtyi tukemaan Venäjää lähettämällä sukellusveneitä avuksi ja sillä uskotaan olleen ratkaisevia vaikutuksia Saksan maihinnoususuunnitelmiin.

Itämeri aiemmissa konflikteissa

Laulustakin tuttu Oolannin sota käytiin Itämerellä Suomen rannikolla vuosien 1854 ja 1856 välillä. Oolannin sota oli osa Krimin sotaa ja vastakkain olivat Krimin sodassa Osmaaneja tukeneiden Britannian ja Ranskan laivasto sekä Venäjän laivasto. Sotaa käytiin useissa Suomen länsirannikon kaupungeissa ja sota päättyi vasta Krimin sodan päätyttyä Venäjän tappioon.

Vielä paljon aikaisemmin 700-1000 -luvuilla Itämerellä seilasivat hurjat viikingit. Nämä Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta kotoisin olevat soturit tekivät ryöstöretkiä ympäri Eurooppaa ja lopulta matkasivat aina Aasiaan ja Amerikkaan asti. Itämeren rannikolla olevat kaupungit olivat luonnollisesti kaikkein haavoittuvaisimpia läheisen sijaintinsa vuoksi.

Comments are closed.