Helsingistä Tallinnaan puolessa tunnissa

Tallinnaan pääsee lähitulevaisuudessa huomattavasti nykyistä nopeammilla aluksilla, jotka eivät kulje vettä pitkin vaan vedenpinnan yläpuolella. Kuva: Pixabay.

Helsingin ja Tallinnan välin pystyy tätä nykyä matkustamaan nopeimmillaan runsaassa kahdessa tunnissa. Lentokone on laivaa hitaampi, kun lentoajan päälle lasketaan matka lentoasemalle sekä turvatarkastus ja portilla odotteleminen. Sea Wolf Express pyrkii kesällä 2019 aloittamaan puoli tuntia kestävät reittimatkat maaefektialuksella, joka lentää muutaman metrin korkeudessa merenpinnasta.

Liki kahtasataa merenpinnassa

Helsingin ja Tallinnan välinen reittiliikenne helikoptereilla päättyi Copterline Oy:n konkurssiin vuonna 2010. Vuonna 2005 Copterlinen helikopteri hajosi ilmassa ja putosi mereen. Onnettomuudessa kuoli 14 ihmistä ja samalla kopterikyytien suosio laski rajusti. Helikopteriliikenteen loppumisen jälkeen nopein kyyti Suomenlahden yli oli Linda Linen katamaraaneilla, 1,5 tuntia. Linda Linen tarina päättyi konkurssiin vuonna 2017.

Sea Wolf Express suunnittelee aikataulua, jossa maaefektialus tekisi 12 edestakaista matkaa joka päivä. Matkanopeus olisi 185 km/h, jolloin Suomenlahden ylitys satamasta satamaan kestäisi noin puoli tuntia. Maaefektikoneiden polttoaineenkulutus on huomattavasti pienempi kuin lentokoneiden, mikä näkynee lippujen hinnoissa. Sea Wolf Expressin mukaan liput olisivat halvempia kuin lentoliput, mutta kalliimpia kuin laivaliput.

Testivaiheessa olevaan EP-15 -malliseen maaefektialukseen mahtuu kerralla 12 matkustajaa ja se lentää 1-5 metrin korkeudessa. Nelimetrinenkin aallokko mahtuu siis sen alle.

Pienemmät siivet kuin lentokoneella

Sea Wolf Expressin aluksen on rakentanut RDC Aqualines, joka valmistaa maaefektialuksien lisäksi kantosiipialuksia. EP-15 sopii myös rahdin kuljettamiseen, etsintä- ja pelastustehtäviin sekä partiointiin ja valvontaan. Rahtiversio pystyy kuljettamaan 2,6 tonnia kuormaa.Tarkemmalta tyypiltään alus on ekranoplan, joka muistuttaa lentokonetta muuten, mutta siivet ovat huomattavasti pienemmät ja potkuri ei vedä vaan työntää. Kantosiipialuksissa taas on veden alla kulkevat tasot.

RDC Aqualines rakentaa maaefektialuksia Nizhni Novgorodissa, Moskovasta itään. Koeajot tapahtuvat Volgaa pitkin. Sea Wolf Expressin aluksen testeissä havaittiin liikkeellelähtö liian röykkyiseksi matkustajien näkökulmasta, ja alusta on kehitetty kyydin tasoittamiseksi.

Suomessa tutkittiin maaefektialuksia jo 1920-luvulla

Maaefektikoneita väitetään keksityiksi Neuvostoliitossa, jossa nitä kehitettiin 1950-luvulta 80-luvulle. Suomalainen insinööri Toivo Kaario teki kuitenkin kokeita maaefektialuksilla jo 1930-luvulla ja keksi patosiiven toimintaperiaatteen sekä U-muotoisen pohjan alukseen, joka muuten oli periaatteeltaan ilmatyynyalus, joskin ilman pehmeitä kumipusseja.

Neuvostoliiton saavutukseksi maaefektikoneiden alalla on laskettava jättimäinen ekranoplan KM, joka kulki peräti 700 km/h alle kymmenen metrin korkeudella vedenpinnasta. Alus oli 92 metriä pitkä ja sitä liikutti kahdeksan suihkumoottoria. Yhdysvaltain sotilastiedustelu antoi sille nimeksi Kaspianmeren hirviö. Pienempi neuvostoliittolainen ekranoplan oli maihinnousualus A-90 Orlyonok, joka pystyi kantamaan 150 miestä ja lisäksi ajoneuvoja. Orlyonokeja valmistui kaikkiaan kolme kappaletta ja ne poistettiin käytöstä vuonna 1993. Maaefektialuksia on kehitelty myös muutamissa länsimaissa, mutta kaupallista menestystä niille ei ole tullut.

Maaefektialukset hyödyntävät nimensä mukaisesti maaefektiä, joka tarkoittaa, että siivet kantavat maan- tai merenpinnan lähellä huomattavasti paremmin kuin korkeammalla. Maaefekti ulottuu suunnilleen siipien kärkivälin suuruiseen korkeuteen. Maaefektin vuoksi useimmissa lentokoneissa joudutaan käyttämään siipien nostovoimaa pienentäviä lentojarruja – ilman niitä voisi kiitorata käydä lykyeksi. Maaefektikoneissa on lentokoneita pienemmät siivet siksi, että siipien nostovoima on niin paljon suurempi lähellä pintaa. Pienemmät siivet mahdollistavat pienemmän ilmanvastuksen, jonka vuoksi maaefektikoneiden polttoaineenkulutus ja hiilijalanjälki ovat pienemmät kuin lentokoneissa.

Maaefektialus on lentävä laiva

Maaefektialuksia ei lasketa lentokoneiksi, vaan ne noudattavat meriliikenteen säännöksiä. Vaikka ne kulkevat ilmassa, lentäjäkoulutusta ei ohjaajilta vaadita.

Sea Wolf Express on tilannut yhteensä 15 maaefektialusta, joita on tarkoitus tulla muillekin reiteille kuin Suomenlahden yli. Maaefektialusten lisäksi Helsingin ja Tallinnan välistä matkustamista voi tulevaisuudessa nopeuttaa myös suunnitteilla oleva rautatietunneli, joka lisäisi rautatiematkustamista Suomesta Keski-Eurooppaan.

Comments are closed.