Tallinna pysyy suomalaisten suosikkina, ja kaupunki tuntuu vuonna 2026 samaan aikaan tutulta ja tuoreelta, sillä vanhakaupunki tarjoaa keskiaikaista tunnelmaa ja uudemmat alueet näyttävät merellisen kaupunkielämän kevyemmän puolen.
Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitillä on tammikuussa tarjolla harvinaista herkkua, kun Viking Glory siirtyy iltavuoroon ja Gabriella tulee aamulähtöjen vierailevaksi tähdeksi. Molemmat laivat tarjoavat uusia elämyksiä telakalla ehostettavana olevaa Viking Gracea tuuratessaan.
Joulubuffetin suunnittelussa on korostettu lähiruokaa ja vastuullisuutta, mikä näkyy raaka-aineiden valinnassa. Valtaosa raaka-aineista tulee Suomesta ja Pohjoismaista, mikä takaa tuoreuden ja tukee paikallisia tuottajia. Viking Linen sitoutuminen laatuun ja perinteisiin, höystettynä asiakkaiden toivomilla makeilla lisäyksillä, tekee tämän vuoden joulubuffetista ehdottoman kohokohdan. Nyt on aika varata paikka ja valmistautua joulunajan herkutteluun merellä.
Viking Linen matkustajat pääsevät tänä syksynä ainutlaatuiselle makumatkalle, kun Vuoden Kokki 2024 Simo Harrivaara on luonut laivan à la carte -ravintoloihin kokonaisen ruokalistan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Vuoden Kokki saa suunnitella koko listan aiemmin nimikkomenuunsa sijaan. Yhteistyö on osa Viking Linen pitkäaikaista sitoutumista suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen. Uusi menu, nimeltään Pure Nordic Tastes, nostaa esiin pohjoisen satokauden parhaita antimia, hyödyntäen raaka-aineita kuten kuhaa, poroa ja kotimaista hanhea, joka tekee samalla debyyttinsä Viking Linen laivoilla. Harrivaaran innovatiivinen lähestymistapa ruoanlaittoon ja hänen arvonsa, kuten hävikin minimointi ja lähiruoka, ovat olennainen osa menun filosofiaa.
Viking Linen matkustajat ja rahtiasiakkaat voivat nyt ensimmäistä kertaa valita täysin fossiilittoman merimatkan, sillä varustamo on ilmoittanut kasvattavansa biopolttoaineen käyttöä merkittävästi. Tämä on tulosta vuosien yhteistyöstä Gasumin kanssa, jonka tavoitteena on ollut kehittää biopolttoaineiden markkinoita ja tarjota ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja meriliikenteeseen. Viking Line on jo pitkään ollut edelläkävijä kestävän merenkulun saralla, ja tämä uusi panostus biokaasuun on konkreettinen osoitus yhtiön sitoutumisesta ympäristötavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ajatus uhkapelaamisesta merellä ei ole uusi. Kasinopelien pelaaminen laivoilla juontaa pitkälti juurensa Yhdysvaltoihin, jossa 1800- ja 1900-luvulla matkustajalaivoilla ja jokialuksilla pelattiin erilaisia rahapelejä. Siihen aikaan rahapelaaminen oli monissa osavaltiossa laitonta, mutta ulapalla seilaaminen mahdollisti pelaamisen niin sanotusti harmaalla alueella. Nykyään kasinot ovat olennainen – ja laillinen – osa laivamatkoja, mutta ennen tähän pääsyä päästy on vuosien varrella todistettu useita eri käänteitä.
Helsingfors Segelsällskap (HSS) järjestää Pohjoismaiden suurimman nuorisopurjehdustapahtuman, Downtown Sailing Weekin jo 17. kertaa. Tänäkin vuonna regatta purjehditaan Helsingin edustalla 10.–13.7.2024.
Hanko valmistelee elämyksellistä ja vaikuttavaa tapahtumaa torstaina 28. elokuuta, kun kaupunki juhlii Itämeripäivää kaupungintalolla, Itäsatamassa ja muualla keskustan alueella. Aamu käynnistyy Radio Vega Västnylandin suoralähetyksellä Itäsatamasta klo 7–9, ja juhlapäivän virallisen osion avaa kaupunginjohtaja Petra Ståhl klo 10 kaupungintalon juhlasalissa. Heti perään kuullaan Suomenlahden merivartioston komentajan kommodori Mikko Simolan katsaus merialueen toimintaympäristöön.
Helsingin Satama Oy ja YIT Infra Oy ovat sopineet merkittävästä Länsisataman eteläkärjen laajennusurakasta. Hankkeen arvo on noin 28 miljoonaa euroa, ja sen tavoitteena on lisätä sataman kapasiteettia sekä parantaa toimintavarmuutta kasvavan Tallinnan liikenteen paineissa. Urakka käynnistyy heinäkuussa 2025 ja on suunniteltu valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä.
Helsingin ja Tallinnan välinen laivaliikenne juhlistaa tänä kesänä merkittävää virstanpylvästä, sillä 7. heinäkuuta tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun reitti avattiin uudelleen toisen maailmansodan jälkeisen tauon jälkeen. Tämä meriyhteys, joka kulkee Suomenlahden poikki, on vuosikymmenten aikana muotoutunut paljon enemmän kuin pelkäksi kulkuväyläksi; se on ollut elintärkeä silta idän ja lännen välillä, tarjoten suomalaisille ainutlaatuisen ikkunan Neuvosto-Viroon ja toisaalta pitäen yllä virolaisten itsenäistymistahtoa. Laivaliikenteen aloitusvuonna 1965 matkustajia kuljettivat Estonian Shipping Co:n moottorilaiva Vanemuine sekä Suomen Höyrylaiva Oy:n vuokraamat höyrylaivat Silja II ja Wellamo, ja jo tuolloin ensimmäisten matkustajien joukossa oli paljon niitä, jotka muistivat Tallinnan maailmansotien väliseltä ajalta ja halusivat nähdä, kuinka kaupunki oli muuttunut uuden vallan alla. Nopeasti kyseiset kesän matkat varattiin loppuun, vaikka byrokratia oli hidasta ja viisumipapereiden tuli olla kunnossa 14 vuorokautta ennen lähtöä.
