Itämeren laivaliikenne ja matkustajat
Normaalioloissa Itämeri on täynnä laivoja. Eri kohtaa pientä merialuetta on niin matkustaja kuin rahtialuksia menossa ristiin rastiin, mutta miksi alueella on niin paljon matkustajaliikennettä. Eiväthän läheskään kaikki näistä matkustajista ole siirtymässä toiseen maahan, vaan tarkoituksena on viettää muutamasta tunnista pariin päivään meren päällä ja siinä samalla piipahtaa kenties toisen maan satamassa hetkellisesti.
Nuuskan tilaaminen onnistuu jo kotoa käsin, ja viinaakin saa vaikka Euroopasta tilattua lavakaupalla kotiin, joten miten käy tällä matkustustavalle tulevaisuudessa? Ainakin muutamia vuosia on tärkein matkustajien syy lähteä laivalle ollut oluen ja muiden alkoholijuomien tuonti Virosta.
Esimerkiksi Tallink kertoi aiemmin tänä vuonna omasta liiketoiminnastaan:
Operatiivisesti yhtiö jakaantuu 6 eri segmenttiin, josta Ravintolat ja
Kaupat -segmentti on selvästi isoin yli 50 %:n liikevaihto-osuudellaan. Seuraavaksi tärkein palvelusegmentti yhtiölle on Lipputulot noin 25 %:n osuudellaan. Loput liikevaihdosta muodostuu rahdista, laivojen
vuokraamisesta ja majoituksesta. Liiketoiminnasta pääosa on vakaata ja defensiivinen luonteen omaavaa, mutta rahti (noin 10 % liikevaihdosta) on suhdanneriippuvaista.
Eli Tallinkille rahti toimii pohjana jolle rakennetaan, mutta ihmisten vapaa-ajan matkustaminen ja ostokset ovat ne syyt, jotka pitävät Tallinkin olemassa.
Tallink Grupp on Itämeren laivaliikenteen markkinajohtaja 14 laivalla ja 7400 henkilön henklilöstöllä. Yhtiö katsoo tulevaisuuteen ja luottaa mm. Rail Baltican tuovan sille tulevina vuosina uusia risteilyasiakkaita. Tällä hetkellä yrityksen heikoin reitti on Latvia-Ruotsi, johtuen latvialaisten heikosta ostovoimasta, joka kuitenkin on vähitellen kasvamassa. Miten sitten Latvian ostovoiman nousu vaikuttaa alueen tarjonnan ja palveluiden hintojen nousuun ja se omalta osaltaan ruotsalaisten ja suomalaisten matkustajien ostokäyttäytymiseen nähdään sitten 2020-luvun lopulla.
Itämeren tunnelihanke
Jos siis yksi suurimmista syistä matkustamiselle on edullisesten alkoholijuomien hakeminen ja matkallakin juominen, miten välillä isoissakin otsikoissa ollut Itämeren tunnelihanke sopii tähän kaikkeen? Tosiasia on, että taustalla liikkuu todella paljon tavaraa laivojen ruumissa ja rekkojen kyydissä, joten nopea ja suora tunneliyhteys Itämeren ali toisi tähän liikenteeseen uuden nopeuden, mutta tappaisiko se nykyisen Itämeren risteilyliikenteen?
Vihreä näkökanta
On myös laskettu, että lentämällä Helsingistä Tukholmaan syntyy matkustajaa kohden vähemmän hiilidioksipäästöjä kuin laivalla matkustamalla. Eli lentäminen olisi sitten vihreämpi matkustusmuoto, mutta lentäen ei saada sitä tavaramäärää järjevästi liikutettua, mikä kuitenkin on kaiken laivaliikenteen selkäranka.
Kuluttaja-lehden selvityksen mukaan yhden matkustajan hiilidioksidipäästöt ovat 500 kilometrin autolauttamatkalla Helsingistä Tukholmaan noin 72 kiloa. Yleisimmällä konetyypillä eli suihkuturbiinikoneella Helsingistä Tukholmaan lentäminen aiheuttaa noin 64 kiloa hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden. Autolautoista ympäristöystävällisempiä ovat esimerkiksi M/S Viking Grace ja Tallinkin M/S Megastar, jotka käyttävät polttoaineenaan raskaan polttoöljyn sijaan nesteytettyä maakaasua.
Kuluttaja-lehti
Vuosi 2020
Tämä vuosi on ollut kaikkille risteilyoperaattoreilla kaamea. Pelkästään Viking Line ilmoitti menettänensä kolme miljoonnaa matkustajaa syyskuuhun mennessä ja Tallink Siljan huhti-toukokuun matkustajamäärät olivat vain 10% edellis vuodesta. Tutkijat ennustavatkin laivojen määrän vähenemistä vaikkakin Vikign Glory valmistuu Kiinasta syksyllä 2021 ja Tallink Silja MyStar Raumalta 2022. Näiden lisäksi myös Wasalinelle sekä Finnlinesille on tulossa uudet alukset Merenkurkun liikenteeseen ja Naantalin ja Kapellskärin reiteille.
Isot varustamot näkevät Suomen saarena, josta on totuttu menneiden vuosikymmenien aikana matkustamaan Ruotsiin, Viroon ja muiden Itämeren maihin laivoilla, eikä laivamatkustaminen tule loppumaan tulevinakaan vuosina. Se tulee varmasti muuttumaan, mutta jatkuu edelleen.
Itämerellä on käyty kauppaa jo 700-luvulta lähtien, kun Birkasta lähetettiin turkiksia Etelä-Eurooppaan. Toinen sen aikainen kauppapaikka oli Visby. 1100- ja 1200-luvulla alueelle syntyi Hansaliitto ja Itämeren kauppapaikoiksi tulivat mm. uudet kaupungit kuten Lyypekki, Tukholma, Riika ja Tallinna. Tässä vaiheessa Suomi oli vain ohimentävä alue. Suomen oma rooli Itämeren kaupassa on ollut varsin pieni, mutta nykyään lähes 90% ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että isot valtamerialuksethan eivät tule Itämerelle vaan solmukohtana on mm. Rotterdamin satama, missä isompien laivojen lastit siirretään Itämerelle mahtuviin aluksiin. Tämän hetken todellisen laivaliikenteen voit katsoa suoraan aluskartta.com sivustolta.
PS. Silja Europa on Itämeren suurin matkustaja-autolautta, laivaan mahtuu yli 3000 matkustajaa. Europalle tehtiin mittavat uudistukset vuoden 2016 lopussa.