Itämeren tunnelihankkeet – milloin ja miksi?

Itämerelle, tarkemmin Tallinnan ja Helsingin välille, on jo pidemmän aikaa ollut suunnitteilla maanalainen tunneli. Useat eri tahot ovat vieneet ideaa eteenpäin, ja kaikkein näyttävimmin ideaa on markkinoinut aiemmin mm. peliyhtiö Roviosta tutuksi tullut Peter Vesterbacka.

Vesterbackan FinEst Bay Area Projectin lisäksi myös mm. valtioiden välinen projekti FinEst Link sekä Virgin Hyperloop One:n tukema Stanislav Popkov ovat suunnitelleet omia hankkeitaan. Vesterbackan hanke on kuitenkin jo saanut tukea ulkomailta. Joka tapauksessa vain yksi tunneli tultaisiin rakentamaan, sillä kustannukset pyörivät useissa miljardeissa euroissa. Vesterbackan projektin arvioidut kustannukset ovat noin 15 miljardia euroa.

Korvaako vedenalainen tunneli joskus Helsingin ja Tallinan välisen matkustajalaivaliikenteen vai seilaavatko tutut paatit itämerellä vielä jatkossakin?

Miksi tunneli?

Tunnelihankkeen tarkoituksena on ollut ennen kaikkea nopeuttaa ja helpottaa Tallinnan ja Helsingin välistä matkaa. Tunnelin vaikutus matkustajaliikenteeseen Helsingin ja Tallinnan välillä olisi eittämättä suuri, tekisihän se matkasta hyvin tavallisen junamatkan kaltaisen. FinEst Bay Area Projectin arvioiden mukaan tunnelin kautta tehty matka kestäisi junalla noin 20 minuuttia, mikä olisi merkittävä parannus laivayhteyksien nopeuksiin.

Tunneli palvelisi etenkin vakiomatkustajia, esimerkiksi Virossa asuvia, mutta Suomessa töissä käyviä. Tunneli tekisi Suomesta myös yhä tiiviimmin osan muuta Eurooppaa, kun junayhteys kulkisi suoraan kohti Keski-Eurooppaa ilman tarvetta kiertoreitteihin.

Itämereä seilaavat Tallinnan ja Ruotsin laivat tuskin korvautuisivat hankkeen takia kokonaan, onhan laivamatkustaminen yhä eräänlainen kokemus. Ravintolat, Tax-free myymälä, pelikoneet ja viihde-esiintyjät luovat laivamatkoille omanlaisensa tunnelman, jota ei muutaman kymmenen minuutin junamatkalla voi millään korvata.

Kritiikkiä ja hankala alkutaival

Tunneliprojektin alkutaival on ollut varsin kivikkoinen. Valtio on näyttänyt hankkeelle toistaiseksi punaista valoa, ja rahoitusta olisi toistaiseksi haettava kokonaan yksityiseltä sektorilta. Suomalais- tai virolaisyhtiöistä ei toistaiseksi ole ollut kumppaneiksi, vaan rahoitusta on haettu lähinnä Aasiasta.

Hanke on saanut melko paljon julkisuutta myös Suomen ja Viron ulkopuolella. Toteutuessaan se olisi yksi mittavimmista rakennushankkeista koko Euroopassa.

Vesterbackan hanke on ollut näkyvimmin uutisissa, mutta hanketta on pohdittu myös valtiotasolla. Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan valtion hankkeella ei voi olla kilpailijoita, ja hanketta tulisi viedä eteenpäin kaupungin ja valtion toimesta.

Vesterbackalla on luottoa tulevaisuuteen

Vesterbacka itse luottaa hankkeeseensa niin paljon, että on ryhtynyt myymään jo lippuja ja uskoo poraamisen alkavan jo vuonna 2020. Tunnelin alkupäätä on suunniteltu Espoon Keilaniemeen, jonka kautta matka jatkuisi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta tunneliyhteys olisi Tallinnan lentoasemalle. Tallinnasta eteenpäin tunneli halutaan yhdistää Rail Baltica -yhteyteen, jolloin matka olisi sujuva Suomesta Puolaan saakka.

7. maaliskuuta solmittu aiesopimus 15 miljardin euron rahoituksesta kiinalaisen Touchstone Capital Partnersin kanssa on luonut uskoa hankkeen mahdolliseen toteutumiseen jo lähivuosina. Optimistisin valmistusaika on jo jouluaattona 2024. Kauppalehden mukaan matkustajamäärän olisi tarkoitus nousta jopa 50 miljoonaan matkustajaan vuositasolla.

Tunneli yhdistäisi Suomen ja Tallinnan yhteiseksi työmarkkina-alueeksi

Tunnelilla olisi valtavat vaikutukset sekä Suomen että Viron työmarkkinoille. Yhä nopeampi ja vapaampi liikkuminen Tallinnan ja Helsingin välillä yhdistäisi markkinat entisestään. Samalla helpottuisi myös opiskelijoiden elämä, kun esimerkiksi Tallinnassa opiskelevat suomalaiset voisivat matkustaa Helsinkiin pikavauhtia. Projekti mahdollistaisi yhä paremmin asumisen toisessa maassa ja työskentelyn toisessa maassa.

Tunneli liittäisi Suomen myös tiiviimmin osaksi muuta Eurooppaa, ja yhdistettynä nopeavauhtiseen Rail Baltica -hankkeeseen matka Keski-Eurooppaan onnistuisi ympäristöystävällisesti mutta nopeasti ilman lentokonetta. Lentokentille kaavaillut liitäntäyhteydet helpottaisivat myös oleellisesti lentomatkustajia, jotka voisivat yhä helpommin matkustaa Helsingin ja Tallinnan välin.

Tunnelin rakentaminen jossain vaiheessa vaikuttaa todennäköiseltä, mutta oleellisia kysymyksiä ovat etenkin projektin aikataulu ja rahoitus.