Laivaristeilyt 2021

Jos tämä kulunut vuosi on ollut haasteellinen turismille, niin sitä se on ollut laivaliikenteellekin. Laivoista suurin osa on ollut välillä satamissa makoilemassa tai ovat kuljettaneet pääosissa tavaroita, eli toimineet aivan eri tehtävissä kuin missä risteilyalukset normaalisti olisivat olleet. Ja vaikka sittemmin ovat laivat jatkaneet risteilyliikennettä lähes normaalissa aikataulussa, ovat matkustajamäärät vain murto-osia siitä, mikä vaaditaan taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan. Mutta jos samalla ajatellaan sitä miljoonien eurojen määrää, mitä valtio tulee Itämeren risteilyliikennettä, niin olemmeko sittenkin tämän vuoden ansiosta menossa kohti kenties jotain järjellisempää tasoa risteilumatkustamisessa?

Se on vähän sama kuin ajattelisi veonlyöntiä ja sitä, että joidenkin operaattoreiden myöntämät vedonlyöntibonukset saattavat toisista tuntua epäreilulta, mutta entä jos verrataan laivojen välistä tilannetta Itämerelle.

Esimerkiksi Uusi-Suomi kirjoitti 2017 että Suomen valtio tukisi matkustajaliiikennettä vuosittain noin 250 miljoonalla eurolla. Tukisummat muodostuvat veroeduista ja esimerkiksi miehistökustannustuesta, joka kuitenkin tuntuu menevän vähän ohi, jos todellisuus on kuitenkin sitä, että entistä enemmän henkilöstöä palkataan Suomen ja Ruotsin sijasta esimerkiksi Virosta, jossa palkkakustannukset ovat selvästi Suomea matalammat.

Valtiovarainministeriö julkaisi 2019 raportin, joka selvitteli merenkulun nykyistä tukijärjestelmää. Selvityksen tavoite oli selvittää mahdollisuudet siirtyä nettopalkkajärjestelmään takaisin. Samalla työryhmä laski että Suomen viennin arvosta merikuljetusten osuus oli 2017 noin 80 % ja määrästä 90%. Suomen valtio tukee merenkulkua EU:n komission sääntöjen antamissa rajoissa ja esimerkiksi miehistötukea ja tonnistotukea annettiin 2016 lähes 100 miljoonaa. Itämeren risteilyaluksilla on yllättävän suuri rooli myös viennille, sillä niiden kautta kulkee iso osa kappaletavarasta, kuten elintarvikkeista.

Jos 2013 Turun yliopiston tutkimus kertoi, että Itämeren laivaliikenteen matkustajamäärät kasvavat ja Itämeri nousi muutamassa vuodessa matkustajamäärissä maailman kolmanneksi suosituimmaksi risteilykohteeksi heti Karibian ja Välimeren jälkeen – ja tämä tapahtui jo vuonna 2006!

Mutta nyt 2020 Helsingin Sataman matkustamäärät ovat romahtaneet puoleen, ja se tarkoittaa melkoista määrää matkustajis, kun huomioidaan että Helsingin satama on Euroopan vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama.

Mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Niin kauan kuin laivoilla on verovapaus ja varsinkin itään suuntautuvat laivamatkat mahdollistavat edullisen alkoholin hakemisen tuotavaksi kotiin, suomalaiset matkustavat jatkossakin risteilyillä. Tarvitaanko siihen kuitenkaan nykyistä määrää aluksia? Pienemmälläkin määrällä varmaan tyydytettäisiin matkustajien toiveet, mutta kuka voittaisi ja kuka häviäisi, nyt kuitenkin Itämerellä seilaa kaksi selkeästi muita isommalla laivastolla liiketoimintaa tekevää varustamoa, joista molemmat saavat melkoiset tukirahat toimintaansa valtiolta.

Jos matkustajamäärät eivät nouse entiselle esimerkiksi vuoden 2019 tasolle, on varustamoiden pakko järkeistää toimintaa tavalla tai toisella. Samalla pitää muistaa, että asiakkaina niin suomalaiset, ruotsalaiset kuin virolaiset ovat entistä laatutietoisempia ja odottavat risteilualuksilta melkoista palvelua ja tuotevalikoimaa, joten oravanpyörä on valmis.

Esimerkiksi Viking Linen matkustajamäärä vuonna 2019 oli 6 300 480, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Samoin teki toinen suurista, eli Tallink-konsernin matkustajamäärät jatkoivat kasvutrendiään ja yhtiö kuljetti laivoillaan ennätysmäärän eli 9 763 210 matkustajaa vuonna 2019. Nämä kaksi varustamoa kuljettivat siis yhteenä yli 16 miljoonaa matkustajaa vuoden 2019 aikana!

Iso kysymys on tietenkin, mitä tapahtuu maailmalla viruksen suhteen. Helsingin kaupunki on avannut 17.8.2020 ensimmäisen terveysneuvontapisteen laivamatkustajille Länsisatamaan terminaaliin 2. Pisteitä avataan lähiaikoina myös Olympiaterminaaliin ja Katajanokan terminaaliin sekä Vuosaaren Hansaterminaaliin. Vastaava neuvontapiste on tulossa myös Turun satamaan. Mikäli lääke löytyy tai virus laantuu, auttaa se omalta osaltaan matkustamisen elpymisessä, mutta kestää taas aikansa, jotta matkustamäärät pääsevät vuoden 2019 tasolle takaisin.

Rahan ja tuet

Otetaan vielä kerran katsaus sinne alimmalle viivalle eli varustamoiden tulokseen. Viking Line teki ennätysvuotenaan 2019 liikevaihtoa vajaat 500 miljoonaa ja tulosta 10 miljoonaa ja vastaavasti Tallink teki reilun 381 miljoonaa liikevaihdon ja tulosta syntyi reilut 250 000 euroa. Jos näistä tuloksista otettaisiin valtion tuet pois, olisi aivan selvää, että kumpikaan varustamoista ei pystyisi toimimaan vuoden 2019 palveluilla vaikka matkustajamäärät olivat ennätyssuuret! Onko tämä siis todellakaan järkevällä pohjalla?