Suomalaisen jäänmurtoperinteen uusi luku – Tulevaisuuden B+-luokan jäänmurtaja hahmottuu jääaltaassa

Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan Aker Arcticin jäämallikoelaboratorion altaassa on tällä hetkellä käynnissä ainutlaatuinen ja suomalaista merenkulkuosaamista edistävä hanke. Merellinen tulevaisuus saa muotonsa pienoiskoossa, kun uuden B+-luokan jäänmurtajan konseptisuunnitteluun liittyvät jäämallikokeet ovat täydessä vauhdissa. Nämä kokeet ovat kriittinen osa prosessia, jonka tavoitteena on löytää optimaalinen ratkaisu Suomen tulevaisuuden talvimerenkulun tarpeisiin. Vaikka koko murtajan rakentaminen on vielä vuosien päässä, juuri nyt otetaan tärkeät ensiaskeleet sen suorituskyvyn varmistamiseksi.

Helsingin Vuosaaressa sijaitseva jääallass on maailmanluokan testilaboratorio, joka on toiminut useiden tunnettujen jäänmurtajien, kuten Suomen oman Polariksen, testauspaikkana. Jäämallikokeet eivät ole pelkkää leikkiä pienoismalleilla, vaan tarkkaa tiedettä. Laboratorio-olosuhteissa luodaan keinotekoisesti erilaisia jääolosuhteita, jotka jäljittelevät todenmukaisesti Itämeren moninaisia haasteita. Tutkijat ja insinöörit seuraavat pienoismallin käyttäytymistä mittalaittein, arvioiden sen kykyä murtaa jäätä, edetä ahtojäässä ja suoriutua vaativista manöövereistä. Näiden testien tulokset ekstrapoloidaan täysikokoiseen mittakaavaan, jolloin voidaan ennustaa tulevan aluksen todellinen suorituskyky tarkasti. Väylävirasto ja Aker Arctic vertailevat parhaillaan kolmea erilaista konseptia, jotka eroavat toisistaan etenkin potkuri- ja voimansiirtojärjestelmiltään. Kyse on pitkäjänteisestä päätöksestä, sillä uuden aluksen on tarkoitus palvella Suomen liikennettä jopa puoli vuosisataa. Valittu ratkaisu tulee vaikuttamaan merkittävästi aluksen rakennuskustannuksiin, käyttömukavuuteen ja ennen kaikkea sen ylläpitokuluihin ja tehokkuuteen sen pitkän elinkaaren aikana.

Uusi luokka vastaa muuttuviin tarpeisiin

Jäänmurtajien suunnittelu on aina ollut kompromissien taidetta. Suurin ei ole aina paras. B+-luokan murtaja on konseptina mielenkiintoinen, sillä se on suunniteltu sijoittumaan suurten A-luokan ja perinteisten B-luokan jäänmurtajien väliin. Tämä uusi luokka on vastaus Itämeren muuttuneisiin jääolosuhteisiin ja niiden myötä muuttuviin talvimerenkulun tarpeisiin. Ilmastonmuutoksen myötä erittäin kovia jäätalvia, jolloin järeimmille murtajille on jatkuva tarve, esiintyy harvemmin. Tämän vuoksi tarvitaan pienempi, taloudellisempi ja ketterämpi alus, joka pystyy operoimaan tehokkaasti vaihtelevissa olosuhteissa ja myös avovedessä. Se pystyy avustamaan aluksia etenkin Perämerellä alkutalvesta ja siirtyä sen jälkeen Etelä-Suomen satamien tarpeisiin talven myöhempiin vaiheisiin. Samalla se tarjoaa merkittäviä ympäristöetuja edeltäjäänsä verrattuna. Tulevan aluksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vähäpäästöisyyteen, mikä on nykyajan vaatimuksissa keskeistä.

Tuleva B+-luokan jäänmurtaja on monelta osin moderni versio perinteisestä konseptista, mutta se on täynnä edistyksellistä teknologiaa. Propulsiojärjestelmien tehokkuuden lisäksi laivaan suunnitellaan huippuluokan navigointijärjestelmiä ja automaatiota, jotka helpottavat sen operointia. Suomen valtion tilaajana on Väylävirasto, joka vastaa talvimerenkulun avustuspalveluiden tilaamisesta ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Aluksen suunnittelussa hyödynnetään paitsi jäämallikokeita, myös vuosikymmenien kokemusta maailman vaativimmista jääolosuhteista. Tavoitteena on alus, joka on paitsi tehokas jäänmurtaja, myös ketterä ja polttoainetaloudellinen avovedessä. Tämä kaksitoimisuus tekee siitä monikäyttöisen ja arvokkaan lisän Suomen jäänmurtajakalustoon.

Jäänmurtajat Voima ja Polaris sekä uusi B+-luokka verrattuna

• Jäänmurtaja Voima: Valmistunut vuonna 1954, oli aikanaan maailman ensimmäinen neljällä potkurilla varustettu jäänmurtaja. Pituus 83,5 metriä, akseliteho 10,2 MW. Se on osoittautunut erittäin kestäväksi ja luotettavaksi palvelijaksi, joka on ollut Suomen lipun alla yli 70 vuotta. Voima on vanhin käytössä oleva jäänmurtajamme.
• Jäänmurtaja Polaris: Valmistui vuonna 2016 ja on Suomen uusin jäänmurtaja. Sen pituus on 110 metriä ja akseliteho 19 MW. Polaris on maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja, ja se on varustettu kolmella Azipod-propulsorilla (kaksi perässä, yksi keulassa), mikä antaa sille erinomaisen ohjattavuuden. Polaris on suunniteltu erityisesti kaikkein vaativimpiin olosuhteisiin.
• Uusi B+-luokan jäänmurtaja: Tulee olemaan Polarikseen verrattuna hieman pienempi, mutta moderni ja tehokas. Sen on tarkoitus tarjota selvästi parempi suorituskyky jäissä ja avovedessä sekä pienemmät päästöt kuin korvaamansa Voima-murtaja. Se on suunniteltu taloudelliseksi ja ketteräksi vastaukseksi muuttuneisiin jääolosuhteisiin.

Voima siirtyy ansaitulle eläkkeelle

Uusi jäänmurtaja tulee korvaamaan jo 70 vuotta Suomen talvimerenkulkua palvelleen Jäänmurtaja Voiman. Voima on enemmän kuin pelkkä alus; se on osa Suomen merenkulun historiaa ja ylpeyttä. Se oli aikanaan suomalaisen telakkateollisuuden taidonnäyte, joka toi merkittävää osaamista maahan. Kun Voima laskettiin vesille vuonna 1954, se edusti jäänmurron eturintamaa ja vakiinnutti Suomen aseman johtavana jäänmurtajien suunnittelijana ja rakentajana. Sen pitkä ja ansiokas ura on osoitus suomalaisen insinööriosaamisen kestävyydestä, mutta aika on ajanut sen ohi teknologian ja ympäristövaatimusten osalta. Vaikka Voima on käynyt läpi useita peruskorjauksia, sen korvaaminen on välttämätöntä. Uusi B+-luokan alus tuo mukanaan modernin teknologian lisäksi myös selvästi pienemmät päästöt, mikä on keskeinen vaatimus nykyaikaisessa merenkulussa. Eläkkeelle siirtyvä Voima siirtyy ansaitulle levolle jättäen jälkeensä tarinan menestyksekkäästä ja pitkästä palveluksesta Suomen hyväksi.

Kansainvälinen yhteistyö ja WINMOS-hankkeet

Uuden B+-luokan jäänmurtajan suunnittelu on osa laajempaa kansainvälistä hanketta, WINMOS III:a (Winter Navigation Motorways of the Sea III), joka on osittain EU:n rahoittama. Nämä hankkeet ovat konkreettinen esimerkki Pohjoismaiden ja Baltian syvällisestä yhteistyöstä, joka tukee koko Itämeren alueen talvimerenkulkua. EU:n CEF-rahoitus (Connecting Europe Facility) on ollut kriittisen tärkeässä roolissa hankkeiden toteutuksessa. WINMOS-hankkeet ovat vuosien varrella edistäneet talvimerenkulun kehitystä merkittävästi. Aiemmissa hankkeissa on muun muassa suunniteltu ja rakennettu jäänmurtaja Polaris EU-tuella (WINMOS I) ja kehitetty erillinen, itsenäisesti kulkeva irtokeula Saimaalle (WINMOS II), joka mahdollistaa ympärivuotisen liikenteen Saimaan kanavalla.

WINMOS III -hankkeen tavoitteena on turvata talvimerenkulku ja uudistaa jäänmurtajakalustoa Suomen ja Ruotsin osalta. Samalla parannetaan osaamista ja koulutusta. Uuden B+-luokan murtajan suunnittelun ohella hanke on saanut jatkoa neljännessä vaiheessaan, jonka rahoitussopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. Tämä osoittaa, että talvimerenkulun turvaaminen nähdään pitkäjänteisenä ja tärkeänä investointina Euroopan logistiikkajärjestelmän kannalta. Suomen ja Ruotsin yhteistyö tässä asiassa on poikkeuksellisen tiivistä, ja molemmat maat pyrkivät kehittämään järjestelmää, joka on tehokas, ympäristöystävällinen ja takaa huoltovarmuuden myös kovimpina talvina.

Kohti tulevaisuuden laivastoa

Jäämallikokeiden ja konseptisuunnittelun odotetaan valmistuvan vuoden 2025 vaihteeseen mennessä. Tämä on tärkeä virstanpylväs, jonka jälkeen voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen: telakkakilpailutukseen. Tavoitteena on tehdä telakkasopimus vuoden 2026 aikana, ja varsinainen rakentaminen alkaisi vuonna 2027. Uuden jäänmurtajan, joka on alustavasti nimetty Ainoksi, on suunniteltu tulevan käyttöön syksyllä 2029. Tämä projekti on paitsi teknologinen, myös strateginen panostus Suomen ja koko Itämeren alueen tulevaisuuteen. Vaikka talvet saattavat muuttua, tarve luotettavalle ja turvalliselle meriliikenteelle pysyy. Uusi B+-luokan jäänmurtaja, joka rakennetaan suomalaisen osaamisen ja kansainvälisen yhteistyön pohjalta, on konkreettinen osoitus tästä sitoutumisesta.