Suomen Merellinen Turvallisuus Vahvistuu: Rajavartiolaitoksen Toinen Superalus Kölille Gdańskissa

Merenkulkualan perinteikkäät seremoniat heräsivät eloon Puolan Gdańskissa tiistaina 30. syyskuuta 2025, kun Rajavartiolaitoksen toisen uuden ulkovartiolaivan köli laskettiin juhlallisin menoin. Tämä ei ollut vain yksi vaihe laivanrakennusprosessissa, vaan symbolinen askel kohti Suomen merellisen turvallisuuden merkittävää parantamista. Meyer Turku Oy:n projektinjohtamana ja Baltic Operatorin telakalla toteutettava hanke tuo Rajavartiolaitoksen käyttöön kaksi huippuluokan monitoimialusta, joiden odotetaan palvelevan Suomen rajoja ja merta aina 2050-luvulle saakka.

Onnen Kolikot ja Vanhat Perinteet

Kölinlaskuseremonia on merenkulkukansojen syvälle juurtunut traditio, joka juontaa juurensa purjelaiva-aikoihin. Tänäkin tiistaina seremoniaa varjosti tuo sama vuosisatainen symboliikka: ennen kuin laivan ensimmäinen lohko laskettiin kölipukille, osapuolet asettivat omat onnenkolikkonsa sen alle. Kolikot – Rajavartiolaitoksen, Meyer Turun, Baltic Operatorin ja luokituslaitos Bureau Veritasin edustajien tuomat – siirretään myöhemmin aluksen rakenteisiin. Ne toimivat hiljaisina, mutta merkityksellisinä talismaaneina, joiden uskotaan tuovan laivalle ja sen miehistölle onnea ja turvallista purjehdusta tulevina vuosikymmeninä.

Meyer Turun toimitusjohtaja Casimir Lindholm korosti tilaisuudessa pitkäaikaisen yhteistyön merkitystä:

– Ulkovartiolaivat rakennetaan pitkäaikaisten kumppanitelakoidemme tiloissa Meyer Turun projektijohdossa ja laatuvaatimustemme mukaisesti. Yhteinen, erittäin ajankohtainen projektimme on edennyt vaiheeseen, jossa juhlimme jo toisen aluksen kölinlaskua.

Laivanrakennuksen globaali luonne, jossa suomalainen asiantuntemus yhdistyy puolalaiseen telakkateollisuuteen, kuvastaa nykypäivän monikerroksista meriteollisuuden yhteistyöverkostoa.

Elintärkeä Valmius Muuttuvassa Maailmassa

Uusien ulkovartiolaivojen merkitys Suomelle on kasvanut entisestään, kun turvallisuusympäristö Itämerellä on muuttunut perusteellisesti ja on nyt entistä vaativampi ja vaikeasti ennakoitavissa. Rajavartiolaitoksen hankejohtaja, kenraalimajuri Jari Tolppanen, kiteytti alusten kriittisyyden: ”Uudet ulkovartiolaivat parantavat valmistuessaan merkittävällä tavalla Suomen rajaturvallisuutta ja meriturvallisuutta.”

Nämä monitoimialukset eivät ole vain vanhojen laivojen korvaajia, vaan ne tuovat huikean parannuksen Rajavartiolaitoksen suorituskykyyn. Alusten kyky vastata monenlaisiin haasteisiin on nostettu täysin uudelle tasolle.

Uusien Ulkovartiolaivojen Avainkyvyt:

• Parannettu valvonta- ja vaikuttamiskyky: Kehittyneet valvontajärjestelmät ja 3D-tutkat parantavat ilmatilan ja pintavalvontaa.
• Tiedonsiirtoratkaisut: Parantavat tilannekuvan ylläpitoa ja sen jakamista eri viranomaisten välillä, myös Puolustusvoimien kanssa.
• Meripelastus: Nopea reagointikyky, tehokas ohjauskyky (Dynamic Positioning), Fast rescue -veneet ja helikopterikansi mahdollistavat yli 400 hengen massaevakuoinnin.
• Ympäristöonnettomuuksien torjunta: Valmius on välitön, ja öljynkeräyskapasiteetti kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna, ollen jopa 1180 m³.
• Hätähinauskyky: Kolminkertainen kyky hinata suuria tankkereita ja risteilyaluksia verrattuna poistuviin aluksiin.
• Jääluokka: Turva-luokkaa edustavana niiden odotetaan pystyvän selvittämään jopa noin 80 sentin jääpeitteen.

Monitoimisuuden uusi aalto

Ulkovartiolaivojen on tarkoitus olla merellä noin 330 vuorokautta vuodessa, minkä vuoksi niiden monitoimisuus on suomalaisissa olosuhteissa ehdottoman välttämätöntä. Ne palvelevat Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa, suuronnettomuuksien torjunnassa, pelastustöissä sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa. Laivat on suunniteltu vastaamaan modernin hybridisodankäynnin ja ympäristökriisien asettamiin haasteisiin.

Erityisesti ympäristövalmiuden paraneminen on merkittävä edistysaskel. Öljyntorjuntakapasiteetin kasvaminen ja välitön valmius vakavien ympäristöonnettomuuksien hallintaan nostavat Suomen merellisen ympäristöturvallisuuden tasoa ratkaisevasti. Aluksille tulee myös kyky toimia myrkyllisessä kemikaalipilvessä tiivistettyjen ja ylipaineistettujen sisätilojen ansiosta.

Vähäpäästöinen tulevaisuus merellä

Teknologian saralla uudet vartiolaivat edustavat ympäristöystävällisempää merenkulkua. Ne ovat vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita, ja niissä hyödynnetään hybridi-propulsioratkaisua. Koneistona on valittu dual-fuel-moottori, tasavirtaverkko ja akusto.

Tulevaisuuden Polttoaineratkaisut:

1. Ensisijainen polttoaine: Nesteytetty maakaasu (LNG).
2. Mahdollinen vaihtoehto: Nesteytetty biokaasu (LBG), joka on ympäristöystävällisempi valinta.
3. Hybridivoimalinja: Käsittää neljä monipolttoainemoottoria ja kaksi ruoripotkuria sekä 4 MWh akuston, joka mahdollistaa jopa koneiston sammuttamisen satamassa.

Tämä energiaratkaisu tukee Rajavartiolaitoksen sitoutumista kestävään kehitykseen, samalla kun se takaa alusten korkean operatiivisen suorituskyvyn haastavissa Itämeren olosuhteissa. Ensimmäinen uusi alus on määrä ottaa käyttöön jo vuonna 2026, ja toisen on tarkoitus seurata perässä vuonna 2027.

Uusi aikakausi Rajavartiolaitoksella

Uusien ulkovartiolaivojen rakentaminen on Rajavartiolaitoksen historian suurin hanke, ja toisen aluksen kölinlasku merkitsee paitsi perinteiden vaalimista, myös konkreettista etenemistä kohti uutta, tehokkaampaa aikakautta Suomen merellisessä valvonnassa ja turvallisuudessa.