Itämeren laivaliikenne on vilkasta – katso aluskartasta reaalitilanne

Eteläinen meremme on varsin vilkas. Liikennettä tulee niin valtioiden omien alusten liikenteestä, rahtialuksista, matkustajaliikenteestä sekä yksityisten huviliikenteestä. Itämerellä on itseasiassa keskimäärin 2000 kauppalaivaa joko liikkeellä tai satamissa joka päivä. Itämeren liikenteestä on saatavilla reaaliaikainen kartta aluskartta-sivustolla.

Suomi on yksi maailman venetiheimmistä maista

Oletko ajatellut ostaa oman veneen? Olisiko se sellainen kotijärven vene, vai merikelpoinen alus? Entä hinta? Onko omalla pankkitilillä tai sijoitustilillä sopivasti investointia varten, vai käytkä omalaina.fi sivustolla katsomassa tämän hetken lainatarjoukset? Veneitä löytyy todellakin laidasta laitaan, ja erilaisia vesikulkuneuvoja rekisteröidään vuosittain sellaiset 3000 kappaletta, ja kaikenkaikkiaan Suomen vesikulkuneuvojen rekisterissä on sellaiset noin 220 000 kulkuvälijnettä, joista esimerkiksi purjeveneitä on lähes 15 000.

Itämeren liikenteestä kuitenkin vain osa on suomalaisia aluksia, ja oheisessa aluskartassa eivät todellakaan näy kaikki alukset – pienet huvialukset ovat oma lukunsa maailman merillä.

Mielessä merikelpoinen oma vene?

Jos mietinnässä on oikeasti sellainen vene, jolla uskaltaisi lähteä vaikka Ruotsiin tai pidemmälle, niin luonnollisesti aluksen ominaisuuksien tulee olla hieman erilaiset kuin normaalissa mökkiveneessä. Jos vettä tulee veneen päälle, se ei saa päästä sisälle asuintiloihin merellä. Veneen istuinlaatikko yms. laatikkomaiset tilat tyhjentyvät itsestään tyhjennysputkista. Veneen tulee kestää ison aallokon. Akut yms. on kiinnitetty niin, että ne eivät irtoile kovassakaan kelissä. Vene ei kaadu tai uppoa kovassakaan aallokossa. Veneluokissa CE-merkityt A- ja B-luokan veneet ovat Itämeren olosuhteissa todennäköisesti merikelpoisia aluksia. Merikelpoisen veneen kansirakenteet ovat tiiviit ja mahdolliset kaukalot pieniä ja nopeasti tyhjeneviä. Keulassa ei ole kaukaloita lainkaan. Vene on yleensä leveä sillä leveys kasvattaa vakavuutta kolmanteen potenssiin. Kaikki vuotoaukot on keilusti kannen yläpuolella ja ovessa on riittävän korkeat kynnykset, josta ylilyövät aallot eivät pääse sisälle. Asennukset on tehty niin, että kulku ei keskeydy ja alus pystytään pitämään liikkeessä esim PA-suodattimen vaihdon aikana (jos ei purjevene). Toinen vaihtoehto on RIB, jossa on riittävästi nostetta vaikka yksi ponttoonin osasto puhkeaisikin täydessä kuormassa. Venelehti kirjoitti 2020 sopivan veneen löytämisestä.

Ensimmäisen veneen hankinta

Jos olet kuitenkin ostamassa vasta ensimmäistä venettäsi, etkä ole aivan varma, miten sitä käytät ja kuinka paljon, on kenties parempi aloittaa venemyyjän suosituksia kuuntelemalla, ja jollain ”helpomman” ylläpidon veneellä. Veneiden kanssa pitää muistaa, että niiden ylläpito ja omistaminen ovat hieman hankalampia asioista kuin esimerkiksi auton omistaminen, ja veneenkin ohjaamiseen tarvitaan taitoa ja koulutus. Veneilijä ei tarvitse ”ajokorttia”, mutta opastus ja ehkä pienimuotoinen kurssi ovat hyviä aloitusaskeleita, jotta tiedää, miten järvellä ja merellä tulee toimia toisten veneilijöiden ja alusten suhteen. Järkevä veneilijä aloittaa pienestä ja omien taitojen kasvaessa siirtyy isompiin luokkiin.

Virallista lupakirjaa aletaan kysellä vasta silloin, kun huvivene muuttuu huvialukseksi pituuden ylittäessä 24 metriä. Tällöin kipparilla on oltava kansainvälinen huviveneenkuljettajan lupakirja, joka oikeuttaakin sitten kaikkien bruttovetoisuudeltaan alle 500:n kokoisten huvialusten kuljettamiseen.

Bruttovetoisuus on aluksen tilavuutta kuvaava laskennallinen mittayksikkö, jota on hankala selittää yksinkertaisesti. Rajan ylittävät alukset alkavat kuitenkin tyypillisesti olla yli 50 metriä pitkiä.

Yleensä kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa tarvitaan kuitenkin todistukseksi veneilytaidoista, kun veneen vuokraa vaikkapa Välimereltä. Huviveneenkuljettajan kirjassa on maininta koskeeko lupakirja purje- vai moottoriveneitä vai molempia. Tällaisen lupakirjan saa Traficomin kautta ja sen vaatimuksiin kuuluvat mm. 18-vuoden ikä ja veneilyjärjestön koulutustodistus.

Veneilyssä, kuten monessa muussakin harrastuksessa, yksi toimiva ajatus on rauhallisuus. Kokematon veneilijä hyötyy veneilykoulusta, joka taas on turha isompia veneitä haluamille, mutta niissä isommissa aluksissa puhutaan jo miehistöstä, jolloin veneilijästä itsestään tulee omistaja, eikä niinkään veneilijä. Fiksu veneilijä kasvaa kokemuksen ja maalaisjärjen avulla. Maailmalle lähtiessä veneilijän on syytä ottaa selvää eri alueiden erilaisista vaatimuksista. Vaikka oma osaaminen saattaa olla hyvällä tasolla, eri maissa voi olla erilaisia vaatimuksia ja käytänteitä, ja varsinkin erilaiset luvat ja lupakirjat ovat tuttuja jo pelkästään Euroopan alueella, saatikka sitten pidemmälle lähdettäessä.